Siirry sisältöön

Ritva Oksanen (vuoden 1971 albumi)

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Ritva Oksanen
Ritva Oksanen
Studioalbumin Ritva Oksanen kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  15. huhtikuuta 1971
 Studio  Finnvox-Studio, Helsinki
 Julkaistu 1971
 Formaatti LP-levy (5E 062-34 384)
 Tuottaja(t) Reino Bäckman
 Tyylilaji jazz, folk, iskelmä
 Kesto 44.11
 Levy-yhtiö EMI Ltd Suomen osasto
 Levymerkki Columbia
Ritva Oksasen muut studioalbumit

Ritva Oksanen
1971 		Voiko naista näin käsitellä
1972
Singlet albumilta Ritva Oksanen
  1. ”Mä Liisa oon / Sinä vain”
    Julkaistu: 1971

Ritva Oksanen on näyttelijä-laulaja Ritva Oksasen debyyttialbumi, joka julkaistiin vuonna 1971. Sen A-puolella on suomennoksia ranskalaisen Gilbert Bécaud’n lauluista ja B-puolella pääosin suomalaisten säveltäjien ja sanoittajien kappaleita. Kannen esittelytekstin on kirjoittanut Chrisse Johansson.

Albumi on julkaistu Columbia-levymerkillä vinyylilevynä neljä kertaa.

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen levyn julkaisua, kevätkaudella 1971, Ritva Oksanen piti Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä lauluiltoja, joissa hän esitti samoja kappaleita kuin tällä albumilla. Albumi on välispiikkejä ja pienen yleisön antamia aplodeja myöten studiossa tallennettu toisinto noista lauluilloista, mikä Helsingin Sanomien Raimo Möysän mielestä teki hieman onton ja keinotekoisen vaikutelman. Levyn parhaita kappaleita ovat hänen mukaansa Chydeniuksen ”Huomenna on parempi” ja Ilkka Hannulan ”Musta äiti,[1] joka on peräisin Yleisradion kuunnelmasta Musta ooppera, Gabriel Cousinin tarinasta afroamerikkalaisen laulajattaren ja juutalaisen trumpetistimiehen välisestä romanssista. Ritva Oksanen esitti kuunnelman naispääosaa.[2] Laulu ”Polly Garter” on peräisin Dylan Thomasin näytelmästä Maitometsän alla,[3] laulu ”Balladi Frank Millsistä” musikaalista Hair.

Kappaleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki kappaleet sovittanut Olle Wiberg.

A-puoli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Mä Liisa oon (Intro)
  2. Autiomaa (alkup. ”Et Maintenant”, säv. Gilbert Becaud, san. Pierre Delanoe, suom. san. Veikko Vallas)
  3. Mä Liisa oon (alkup. ”Mademoiselle Lise”, säv. ja san. Gilbert Becaud ja Maurice Vidalin, suom. san. Kari Kuuva)
  4. On syytä taas kiitokseen (alkup. ”Merci beaucoup”, säv. Gilbert Becaud, san. Pierre Delanoe, suom. san. Kari Kuuva)
  5. Onneksi on kavereita (alkup. ”Heureusement y’a les copains”, säv. ja san. Gilbert Becaud, suom. san. Kari Kuuva)
  6. Rakastaa tahdon (alkup. ”Mes hommes à moi”, säv. ja san. Gilbert Becaud ja Maurice Vidalin, suom. san. Chrisse Johansson)
  7. Se onko hän (alkup. ”Seul sur son étoile”, säv. ja san. Gilbert Becaud ja Maurice Vidalin, suom. san. Sauvo Puhtila)
  8. Kun runoilija on kuollut (alkup. ”Quand il est mort le poète”, säv. Gilbert Becaud, san. Louis Amade, suom. san. Kari Kuuva)

B-puoli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Oi, oi, oi rakkaus (säv. Eero Ojanen, san. Aulikki Oksanen)
  2. Huomenna on parempi (säv. Kaj Chydenius, san. Aulikki Oksanen)
  3. Opettajattaren laulu (säv. Tapio Lipponen, san. Aulikki Oksanen)
  4. Polly Garter (säv. Daniel Jones, san. Ilkka Ryömä)
  5. Balladi Frank Millsistä (säv. Galt MacDermot, suom. san. Esko Elstelä)
  6. Musta äiti (säv. Ilkka Hannula, san. Väinö Vainio)
  7. Anna arpisten haavojen olla (säv. ja san. Hannes Konno)[4]

Kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Möysä, Raimo: Ritva ja Kristiina. Helsingin Sanomat, 8.8.1971, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
  2. ↑ Musta Ooppera. Helsingin Sanomat, 9.2.1970, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
  3. ↑ Ritva Oksanen: Polly Garter YouTube. 25.10.2021. Viitattu 31.8.2022. (Ritva Oksasen spiikki raidan alussa)
  4. ↑ a b c Ritva Oksanen - Ritva Oksanen (1971, Vinyl) Discogs. Viitattu 21.11.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ritva_Oksanen_(vuoden_1971_albumi)&oldid=22239915”