Ritva Holmberg
| Ritva Holmberg | |
|---|---|
 Ritva Holmberg ja tytär Annina 1960-luvun puolessavälissä. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Ritva Tuulikki Holmberg (o.s. Kupias) |
| Syntynyt | 31. toukokuuta 1944 Jyväskylä |
| Kuollut | 17. heinäkuuta 2014 (70 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | dramaturgi, ohjaaja ja käsikirjoittaja |
| Puoliso | Kalle Holmberg |
| Käsikirjoittaja | |
| Alma mater | Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Ritva Tuulikki Holmberg (o.s. Kupias; 31. toukokuuta 1944 Jyväskylä[1] – 17. heinäkuuta 2014 Helsinki[2]) oli suomalainen dramaturgi, ohjaaja ja käsikirjoittaja.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Holmberg valmistui dramaturgiksi Teatterikoulusta vuonna 1971. Hän toimi Åbo Svenska Teaterin ohjaajana ja taiteellisena johtajana 1974–1977, Teatterikorkeakoulun dramaturgian lehtorina 1980–1983 sekä ohjaajana ja dramaturgina Helsingin Kaupunginteatterissa 1987–1995.
Teatterissa hänen tärkeimpiä töitään oli muun muassa Turun kaupunginteatteriin tehty dramatisointi Seitsemän veljestä. Ohjaajana hän vieraili Suomessa muun muassa Turun, Oulun, Lahden, Kuopion, Espoon ja Vaasan kaupunginteattereissa, Tampereen Teatterissa, Wasa Teaterissa, Svenska Teaternissa ja Lilla Teaternissa sekä Ruotsissa Riksteaternissa ja Uppsalan ja Göteborgin kaupunginteattereissa.
Televisiossa hän toimi muun muassa dramaturgina Rauta-aika-sarjassa. Hän kirjoitti yhdessä Eija Vilppaan kanssa 24-osaisen televisiosarjan Paavo ja Raili.
Holmberg oli naimisissa ohjaaja Kalle Holmbergin kanssa. Heillä on tytär Annina.
Ritva Holmberg on haudattu Valamon luostarin hautausmaalle Heinävedelle. Hän oli miehensä tavoin kääntynyt ortodoksiksi.[3]
Dramatisointeja ja ohjauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seitsemän veljestä, dramatisointi (Turun kaupunginteatteri)
- Sommargäster, ohjaus (Göteborg Stadsteater)
- Välskärin kertomuksia, dramatisointi (Turun kaupunginteatteri)
- Revisorn, ohjaus (Svenska Riksteatern)
- Kolme sisarta, ohjaus (Oulun kaupunginteatteri)
- Dödsdansen, ohjaus (Svenska Teatern)
- Peter Pan, dramatisointi (Helsingin kaupunginteatteri)
- Cabaret, ohjaus (Upsala Stadsteater)
- Riivaajat, dramatisointi (Helsingin kaupunginteatteri)
- Kallion kimallus, dramaturgia ja ohjaus (Helsingin kaupunginteatteri)
- Nicholas Nickleby, dramatisointi (Vaasan kaupunginteatteri)
- Herrojen Eeva, ohjaus (Espoon kaupunginteatteri)
- Nukkekoti, suomennos ja ohjaus (Tampereen Teatteri)
- Minna-musikaali, käsikirjoitus ja ohjaus (Kuopion kaupunginteatteri)
Näyttelijänä elokuvissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Työmiehen päiväkirja – Matin vaimo
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toimittaneet): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 : yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951310236X
- ↑ Moring, Kirsikka: Dramaturgi Ritva Holmberg on kuollut. Helsingin Sanomat. 24.7.2014. Arkistoitu 27.7.2014. Viitattu 24.7.2014.
- ↑ Kerttula, Suvi: Vanhempansa saattohoitanut Annina Holmberg: ”Äiti odotti loppuun asti ihmettä” Ilta-Sanomat. 31.12.2016. Viitattu 10.1.2018.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Holmberg, Annina: Tahto ja hohto: Ritva Holmbergin taiteilijantie. Helsinki: Siltala, 2017. ISBN 978-952-234-474-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Moring, Kirsikka: Muistot – Ritva Holmberg Helsingin Sanomat. 25.7.2014. Viitattu 27.4.2021.
- Jensen, Hanna: Kalle Holmberg vaimonsa sairaudesta: "En halveksinut ihmeparantumisia, mutta en toivonut ihmeitäkään" ET -lehti. 7.8.2016. Viitattu 27.4.2021.
- Luoma, Marja-Terttu: Kalle Holmberg: ”Elämä on kuin silta, jonka yli kuljetaan, mutta jolle ei pidä rakentaa taloa” Seura -lehti. 13.9.2016. Viitattu 27.4.2021.
- Haavikko, Anna-Liisa: Ritva Holmberg oli kaikkea muuta kuin teatteriboheemi Elämäkerran takana – Yle. 23.11.2019. Viitattu 27.4.2021. Anna-Liisa Haavikko haastattelee äidistään kirjan kirjoittanutta Annina Holmbergia.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
