Lemmikkikani

Kesykani
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka:	Theria
Lahko:	Jäniseläimet Lagomorpha
Heimo:	Jänikset Leporidae
Suku:	oryctolagus
Laji:	O. cuniculus
Kolmiosainen nimi
Oryctolagus cuniculus domesticus Linnaeus, 1758
Katso myös
Lemmikkikani Wikispeciesissä   Lemmikkikani Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Lemmikkikani eli kesykani on kaniinin (Oryctolagus cuniculus) kesy lemmikkieläimenä pidetty muoto. Kani on hämäräeläin, ja sosiaalisesti se luokitellaan yhdyskuntaeläimeksi.

Kesykanit polveutuvat Eurooppalaisista villikaniineista. Kaniini on sukunsa Oryctolagus ainoa laji. Kaniini kesytettiin alunperin keskiajalla, ja sitä käytetään tuotantoeläimenä, eläinkokeissa, sekä lemmikkinä.

Kesykanista on jalostettu monenkokoisia ja -näköisiä rotuja eri tarkoituksiin.

Anatomia

Pienimmät kanit ovat alle 1 kg:n painoiset kääpiörodut, kuten kääpiöjänis ja hermeliini, ja suurimpia jättirodut, kuten belgianjätti ja Ranskanluppakani, jotka painavat täysikokoisena yli 7 kg. Jotkut belgianjätit painavat jopa 14–15 kg. Kanilla on herkkä ja ohut iho, jonka peittää kaksikerroksinen turkki. Kanirotuja esiintyy monissa eri väri- ja kuviomuunnoksissa, ja niistä löytyy sekä pysty- että luppakorvaisia rotuja. Kaneista on jalostettu normaalikarvaisen rinnalle myös erilaisia turkkimuunnoksia, kuten pitkäkarvainen, silkkikarvainen ja villakarvainen. Kanien jalkapöydän turkki on paksu suojatakseen jalkaa. Kanilla on tuntokarvoja poskillaan ja kulmakarvoina, ja sillä on suuret ulkokorvat.

Kanin pääkallo

Kaniinilla on tunnetusti suuret etuhampaat, jotka kasvavat sen iän läpi. Kanilla on pienet väli- ja takahampaat takaleuan puolen.

Kesykanin silmät ovat pään sivuilla, antaen sille laajemman näkökentän kuin eläimillä, joiden silmät ovat vierekkäin.

Ruokavalio

Kani on kasvinsyöjä. Heinä on kanin pääravintoa. Se sisältää runsaasti kuitua, joka pitää kanin suoliston toimivana ja terveenä sekä hampaat kunnossa. Hampaiden huollon vuoksi kanilla tulee olla saatavilla kovaa pureskeltavaa. Tähän tarkoitukseen käyvät hyvin puhtaat ja tuoreet puunoksat (esimerkiksi paju ja omenapuu). Kanit juovat paljon nopean ruoansulatuksensa takia, ja vaativat vakion vedenlähteen.

Kanille suositeltavat ravinnemäärät

• Kuituja: 18–25 % (Crude fibre)
• Proteiineja: 12–18 % (Crude proteins)
• Rasvaa: 2–4 % (Crude fat)
• Kalsiumia: max 1 % (Calsium)

Kanille haitalliset aineet

• Jääsalaatti
• Koiranputki
• Peltokorte
• Avokaado
• Ihmismakeiset
• sipulit
• Eläintuotteet
• Härkäpavut ja tarhapavut
• Raparperi
• Sienet
• Valmisruoat
• Raa'at perunat
• Hedelmänsiemenet

Tarkista onko ruokalaji turvallinen, ennen kuin annat sen kanillesi ensi kertaa.

Elinkaari

Kanit elävät yleensä 5—8-vuotiaiksi, mutta yli 10-vuotiaat kanit eivät ole harvinaisia.

Eri rotuiset kanit saavuttavat sukukypsyyden eri ajoin. Keskimääräinen aika on 4-6 kk, mutta pikkukanit voivat saavuttaa sen jo 3.5kk ikäisinä, ja joillain jättikaneilla kasvuaika on 6-9kk. Kaninaaraan munasolu vapautuu parittelussa, koska kaneilla ei ole tiettyä kiima-aikaa. Raskaus kestää noin kuukauden, jonka jälkeen naaras voi tulla päivän sisällä raskaaksi uudestaan.

Kaninpoikaset ovat karvattomia, sokeita ja kuuroja. Emä saattaa syödä poikasensa jos se on ahdistunut, sen pesän lähellä kulkee petoja tai jos on liian kylmä.

Terveys ja terveydenhuolto

Kanin hampaat kasvavat jatkuvasti. Jos hampaat kasvavat liian pitkiksi, kani ei pysty enään syömään tavallisesti, ja se täytyy viedä eläinlääkärille hampaiden lyhennykseen. Liian pitkät hampaat ilmenevät syömättömyytenä ja kuolaamisena (märkä leuka). Liian pitkäksi kasvaneet hampaat voivat johtua myös synnynnäisestä tai traumaperäisestä purentaviasta. Purentavikaisen kanin hampaat eivät kulu normaalisti, vaan ihmisen on lyhennettävä niitä säännöllisesti. Varsinkin vanhoilla kaneilla saattaa ilmetä syömistä vaikeuttavia hammaspiikkejä. Hammaspiikkejä voi ilmetä myös kanilla, jolla ei ole havaittu hammasvikaa, joten jos kani lopettaa yhtäkkiä syömisen, voi vika olla hampaissa. Kanin hampaat kannattaa tarkistaa säännöllisesti, koska purentavikakin voi tulla vasta vanhemmalla iällä esimerkiksi törmäyksen seurauksena. Nakertelu on fyysisen terveyden lisäksi tärkeää kanin mielenterveydelle, sillä se myös on kanille virike. Tämän takia pureskeltavia leluja, kuten tikkuja ja heinäpalloja, on hyvä tarjota kaenille usein.

Kuume ja suolitukos ovat kanille hengenvaarallisia tauteja. Suolitukos ilmenee vatsan turpoamisena sekä papanoinnin, mahdollisesti myös syömisen lopettamisena. Ennaltaehkäisyssä tärkeää on hyvälaatuinen, kuiva heinä. Suolitukoksen ilmetessä tulee toimia nopeasti, sillä se on erittäin tappava. Apteekista saa parafiiniöljyä, jota tulee annostella eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Terveelle kanille lääkettä ei saa antaa, koska se estää vitamiinien imeytymistä.

Karvanlähtöaikaan kani nuolee itseään, jolloin kanin vanhat karvat irtoavat ja kani nielee osan. tämä voi häiritä suoliston toimintaa.

Kanien tassunpohjien turkkia pitää leikata jos tarve, sillä liika huopaantuminen kerää likaa sekä taudinaiheuttajia ihon ja huopaantuneen karvan väliin, joka altistaa kanin tassunpohjatulehdukselle.

Kania ei saa pestä ilman eläinlääkärin antamaa ohjeistusta. Jos kanin turkki on likainen, sitä voi pyyhkiä kostealla pyyhkeellä ja harjata. jos silti aiot pestä kanisi kylvyllä, käytä kylvyssä mietoa lemmikkishampoota tai vain vettä.

Kastraatio ja sterilisaatio

Yli 2 vuotiaissa leikkaamattomissa naaraskaneissa esiintyy usein etäpesäkkeitä, adenokarsinoomaa tai hyperplasiaa virtsaputkessa.

Lemmikkikanien leikkaus on suositeltua erisukupuolisten kanien yhtymisen riskistä, ja samansukupuolisten kanien väkivallan riskin vuoksi.

Rokotettavat taudit

Myksomatoosi on tappava verenvuototauti, joka kulkeutui suomeen heinäkuu 2020. Myksomatoosin oireiluun voi kuulua silmien märkiminen ja tulehtuminen, pään turpoaminen, nahan aliset patit. Taudin kuoleellisuusprosentti on korkea. Tauti leviää kanien jakamasta kontaktista suorasti ja epäsuorasti. Myös ötökät voivat kantaa viirusta.

RHD on nopeasti leviävä verenvuotokuumetauti, joka esiintyy kaneissa. Sitä ei esiinny 4-6 viikon vanhoissa poikasissa. Taudin oireiluun kuuluu mm. hengitystieoireet, apaattisuus ja ruoanhalun puute. Kuumeen saavuttua kanin elinodote on 1-2 vuorokautta, mutta kani voi saada myös äkkikuoleman. RHD leviää kanien jakamasta kontaktista suorasti ja epäsuorasti. Villikaneja metsästäneet pedot voivat myös levittää sitä. Virus voi aiheuttaa verenvuotoa maksassa, pernassa ja keuhkoissa.

Käyttäytyminen

Yksitoikkoiset, karut ja sosiaalikontaktipuutteiset elinolot voivat aiheuttaa kanille terveys- ja mielenterveysongelmia. Huonot olot myöskin hidastavat kanin aivojen, varsinkin ongelmanratkaisutaitojen kehitystä. Kani tottuu yleensä uuteen ympäristöön nopeasti. Vaikka kania on jalostettu yli 2000 vuotta, sen saaliseläimen vaistot ovat vahvat.

Erityisesti leikkaamattomat urokset saattavat merkitä reviiriään, naaraita ja omistajiaan virtsaamalla, papanoimalla ja jos mahdollista tuhoamalla omistajan esineitä.

Seurallisuus

Kanit ovat yhdyskuntaeläimiä, joten kanien hankkiminen pariluvuin on suositeltua. Paras virike kanille on lajitoveri. Keskenään parhaiten tulevat toimeen leikattu uros ja naaras. Kaniparit voivat olla myös samansukupuolisia, mutta varsinkin leikkaamattomien urosten kesken tämä voi aiheutta väkivaltaa. Samansukupuolinen kanipari on parasta hankkia samasta poikueesta.

Kanit tulevat toimeen sukupuolesta riippumatta jos niillä on tarpeeksi suuri elinalue, esim. navetta, jossa kanit pääsevät toistensa luota pois jos vihamielisyyttä syttyy.

Kieli

Kanit eivät ääntele paljoa, mutta innostunut tai kiimainen kani saattaa röhkiä ja kiertää toista kania / ihmistä. Kanit usein narskuttavat hampaitaan kun ne ovat tyytyväisiä, mutta äänelle voi olla myös muita merkityksiä.

Alistuva kani nuolee dominantin kanin otsaa, joka tuntuu kanille mieluisalta. Dominantti kani saattaa pyytää toiselta kanilta tai ihmiseltä nuolemista kumartamalla päänsä. Kanit merkkaavat reviiriään hieromalla leukaansa muihin eläimiin tai esineisiin, virtsalla, ja papanoilla.

Kun kani iskee takajalkaansa lujaa ja äänekkäästi maahan, se varoittaa muita uhasta. Jotkut lemmikkikanit kuitenkin tekevät tätä, kun he eivät ole tyytyväisiä omistajansa kanssa.

Käyttö

Koe-eläimenä

Kanit kiitettäviä koe-elämiä kokonsa, lauheutensa ja lisääntymisnopeutensa vuoksi. Maissa joissa eläinsuojelulaki ei ole vahva tai ylläpidettyä, koekanin elintila ei usein täytä sen tarpeita. Tämä voi olla esim. Riittävän tilan puute. Koekaniinien elinoloista on kuitenkin vaikeaa saada tietoa, sillä maat usein pitävät eläinkokeisiinsa riippuvat tilastot salassa.

Ruokana ja tuotteena

Tuotantokania usein teurastetaan lihasta, mutta angorakaneja käytetään joskus myös villatuotantoon. Kania suositaan tuotantoeläimenä sen nopea lisääntymisen vuoksi, ja koska se tuottaa paljon lihaa pienellä ruokamäärällä.

Lemmikkinä

Kesykani on aktiivinen eläin, ja näin vaatii paljon tilaa & virikkeitä. Kanit viihtyvät tiloissa joissa he voivat tähystellä helposti, ja joissa heillä on monia piilomahdollisuuksia. Häkkikanin häkin on oltava riittävän suuri kanin liikunnan tarpeen täyttämiseen.

Kanit tekevät tarpeensa paikkaan jossa he syövät heinää, joten on suositeltua laittaa kanille heinäteline vessalaatikon ylle. Yleisesti kanit oppivat sisäsiisteiksi ilman erityistä opetusta, mutta leikkaamattomat kanit saattavat tehdä tuhoa reviiritietoisuuden vuoksi.

Juomapulloja ei suositella kaneille.

Harrastuksena

Kanin kanssa voi harrastaa myös kanihyppyä, eli kanien estehyppyä.

Kaninäyttelyt ovat suosittuja tapahtumia, ja niitä järjestetään lähes joka kuukausi. Pohjoismaista standardia käytetään pohjoismaisissa kaninäyttelyissä reilun ja tasavertaisen pisteytyksen takaamiseksi. Standardiin kuuluu tiedot, jotka kasvattaja ja näyttelyharrastaja tarvitsevat. Se sisältää mm. voimassa olevat näyttelysäännöt. Pohjoismaista kanistandardia käytetään virallisten yhdistysten näyttelyissä, jotka ovat Pohjoismaisten pääyhdistysten jäseniä. Suomen Kaniyhdistys ry on Pohjoismaisen kanistandardin katto-organisaatio Suomessa.

Näyttelyiden ulkomuotoluokat:

• A (yli 6 kk ikäisille kaneille). Kania verrataan rotunsa rotumääritelmään . Palkitsee parhaan yksittäisen kanin, sukupuoliryhmän ja jalostusryhmän*.
• B (4–7 kk ikäisille kaneille, jättiroduille jopa 8 kk). Kania verrataan rotunsa rotumääritelmään. Palkitsee parhaan yksittäisen kanin, sukupuoliryhmän ja jalostusryhmän.
• C (Yli 4kk vanhat kanit)) kilpailuarvostelu erirotuisten kanien kesken. Palkitsee parhaan yksittäisen kanin
• D (jälkeläisarvostelu, emä ja 6–8-vk/ 42–56vrk poikaset) Palkitsee kanien kunnon ja tasaisuuden. Isot pentueet antavat mahdollisuuden saada enemmän pisteitä.
• E (perheryhmä. Kaikki kanit vähintään 6kk). Paras ryhmä palkitaan. Pentueessa tulee olla ainakin viisi samannäköistä poikasta.
• F (yhdistelmä, omistajan neljä samannäköistä kania) Omistajan neljän kanin pisteet lasketaan yhteen. Paras ryhmä voittaa, mutta pisteiden pitää olla <376. Pitää ilmoittaa myös A tai B luokkaan.
• G (eliittiryhmä) Omistajan valitsemat neljä kania, eri rodut ja iät sallittu. Paras ryhmä voittaa. Pitää ilmoittaa myös A tai B luokkaan.
• H (<4kk vanhat yksittäiset kanit roduittain/ryhmittäin = ROP / RYP*) Kania verrataan rotunsa rotumääritelmään. Paras yksilö palkitaan, mutta pisteiden pitää olla <94. VSP:n pisteiden pitää olla <90.
• I (arvostelu suullisesti, match show) Arvostellaan roduittain ja väreittäin. Tuomari arvioi viiden kanin ryhmiä suullisesti, ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen.
• K (kanituotteet) Arvostelee mm. nahkoja ja turkkituotteita.
• L (kokoelmana luokat A, B, C ja F. Yli 4kk vanhat kanit) Voittaakseen omistajan neljää kania verrataan rotunsa rotumääritelmään(vaatii <376 pistettä), paras yksittäinen kani, paras sukupuoliryhmä tai paras jalostusryhmä.
• M (poikueryhmä. 8-14vk vanhoja) Arvioidaan ja palkitaan samannäköisyyden perusteella (vaatii <94 pistettä). Ryhmän koko 3-5kpl.
• PET (lemmikkiluokka. Vähintään 3kk) Jaetaan sukupuolen ja iän alaluokkiin, joista valitaan omat voittajat.
• REK (rekisteriluokka. Vähintään 6kk) Omistajan kani arvostellaan ja liitetään lajin kansakirjaan, paitsi jos se hylätään.
• Jalostusryhmä on yksi uros ja kaksi naarasta
• ROP= rodun parhain. RYP= Vastakkaisen sukupuolen parhain

Ulkomuotoluokkiin pääsevät tunnistemerkityt rotupuhtaat kanit ja pet-luokkiin saa näiden lisäksi osallistua mikä tahansa kolmea kuukautta vanhempi kani; myös kastroidut ja sterilisoidut kanit. Näyttelyyn osallistuvan kanin tulee olla terve ja se ei saa olla kantavana tai imettää.

Rodut

Suomen Kaniyhdistys ry:llä on Suomen laajin, lähes 10 000 kanin kantakirja, mitä se ylläpitää rekisteröimällä rotukaneja.

Rotupuhtaalla kanilla on kasvattajan kirjoittamat/tulostamat sukupaperit,jotka sisältävät kanin sukutiedot ja rodun. Rotupuhtaat kanit ovat tunnistemerkittyjä esimerkiksi tatuoimalla kasvattajan kasvattajatunnusksen kanin oikeaan korvaan sekä kanin yksilötunnus vasempaan korvaan. Tunnistemerkintänä voi olla myös jalkarengas tai mikrosiru. Pohjoismaisesta standardista löytyvät kaikki voimassa olevat rotumääritelmät, värit ja kuviot. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1950. Suomen Kaniyhdistys ry julkaisi ensimmäisen suomenkielisen painoksen standardista vuonna 2012. Pohjoismaiseen Kanistandardiin kuuluu yli 65 rotua, jotka kuuluvat kuuteen eri roturyhmään. Standardin tunnistamia turkinvärejä ja -kuvioita on yli 45. Standardi myös tunnistaa ainakin seitsemän turkkimuunnosta. Suomella ei ole olemassa omaa kanirotua.

Rotulista

Kääpiörodut: Kääpiöjänis Hermeliini Kääpiöluppa Kääpiöscheck Pienet kanirodut: Beige Deilenaar Englanninscheck Gouwenaar Hollantilainen Lux Pienichinchilla Marburginegern Oranssi Pieniegern Perle-egern Pienihavanna Pienihopea Pieniwiener Sachsengold Schwartzgrannen Soopeli Tan Venäläinen Örestad Rhön

Keskisuuret kanirodut: Alaska Belgianjänis Bourgogne Isabella Japanilainen Pienisaksanluppa Pienisaksanscheck Reininscheck Ruotsinturkis Sallander Thyringer Valkoinenmaatiainen White Poikkeavan karvanlaadun rodut: Angora Fuchs Jamora Pienirex Rex Satiini Satiiniangora Leijonanharjas Leijonaluppa Kasmirluppa

Suuret kanirodut: Beveren Englanninluppa Hotot Kalifornialainen Suurichinchilla Suuriegern Suurihavanna Suurihopea Suurisoopeli Sininenwiener Mecklenburginscheck Meissnerinluppa New Zealand Red New Zealand White Trönder Wiener Jättikanirodut: Belgianjätti Ranskanluppa Saksanjättischeck

Rotujen erityistarpeet

Angora, jonka turkkia ei olla leikattu

Angoran turkkia pitää keriä noin kolmen kuukauden välein, koska rodun turkki on pitkä ja paksu.

Katso myös

• Kanihyppy
• Helsingin villikanit

Aiheesta muualla

• Suomen Kaniyhdistys ry
• Suomen Kääpiökanit ry (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomen Kani- ja Jyrsijäliitto ry
• Lurppanet / oikea kani (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kaniininkasvattajat ry
• Suomen Lemmikkikanit ry
• Kotikani on kiva kaveri
• Suomen Estekanit ry (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kanit petsiessä (Arkistoitu – Internet Archive)
• Luonnontieteellinen keskusmuseo: kanisivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (käsittelee lähinnä Helsingin villiintyneitä kaniineja)

Lähteet

• Pilvi Lassila: Eksoottisten lemmikkieläinten terveyden- ja sairaudenhoito. Helsingin yliopisto. Eläinlääketieteellinen tiedekunta, 2001. ISBN 952-10-0209-3 (Arkistoitu – Internet Archive)