Etäpesäke

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Etäpesäke, etäispesäke eli metastaasi on syövän pääkasvaimen ulkopuoliseen elimistöön levinnyt syöpäsolujen pesäke. Etäpesäkkeitä voi esiintyä lähes kaikissa elimissä, mutta yleisimpiä paikkoja ovat maksa, keuhkot ja aivot. Etäpesäkkeitä muodostuu, kun syöpäsolut tunkeutuvat ensisijaisesta kasvaimesta imuneste- tai verenkiertoon ja kulkeutuvat sitä kautta muihin elimiin, joissa häiriintynyt solujen kasvu voi jatkua. Syövillä saattaa olla taipumus lähettää etäpesäkkeitä tiettyyn paikkaan: esimerkiksi eturauhassyöpä lähettää usein etäpesäkkeitä luihin ja paksusuolisyöpä maksaan.

Syöpä voi levitä primaarikasvaimen lähellä sijaitseviin imusolmukkeisiin, mutta tätä ilmiötä ei yleensä kutsuta metastasoinniksi.

Etäpesäkkeiden sijainteja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Aivoihin leviää tyypillisimmin keuhkosyöpä. Seuraavaksi yleisimmin aivoihin leviäviä syöpiä ovat rinta-, iho- (melanooma), munuais- ja suolisyövät.[1] Aivojen etäpesäkkeet ovat yleisempiä kuin primaariset aivokasvaimet.[2]
  • Ihon etäpesäke johtuu naisilla useimmiten (69 %) rintasyövästä. Miehillä 24 prosenttia ihometastaaseista liittyy keuhkosyöpään ja 19 prosenttia paksusuolen syöpään. Yleensä ihometastaasi kehittyy taudin myöhäisessä vaiheessa.[3] Koska ihometastaasit kielivät laajalle levinneestä taudista, niihin liittyy huono ennuste.[4] Myös ihosyöpä voi levitä muualle iholle.[3]
  • Keuhko on yleinen etäpesäkkeen sijainti. Useat syövät, esimerkiksi munuais-, rinta- ja luusyövät sekä koriokarsinooma, voivat levitä keuhkoihin. 20–54 prosentilla syöpään kuolevista potilaista on etäpesäkkeitä keuhkoissa. Keuhkoihin levinneen syövän ennuste riippuu muun muassa primaarisen kasvaimen sijainnista.[5] Mainittujen syöpien lisäksi muun muassa maksasyövällä on tapana edetessään levitä keuhkoihin.[6]
  • Kivesten etäpesäkkeet ovat äärimmäisen harvinaisia. 32 prosentissa kirjallisuudessa kuvatuista tapauksista kiveksiin levinnyt syöpä on ollut eturauhasen adenokarsinooma.[7]
  • Luihin leviävät usein tietyt yleiset syövät, kuten rinta- ja eturauhassyövät. Luiden etäpesäkkeet ovat yleinen kivun aiheuttaja syöpäpotilailla.[8]
  • Maksa on imusolmukkeiden jälkeen toiseksi yleisin kohde, johon syöpä leviää. Puolilla potilaista, joilla on etäpesäkkeitä maksassa, on havaittavissa merkkejä hepatomegaliasta tai askiteksesta. Primaarin kasvaimen sijainnista riippuen maksassa on etäpesäkkeitä 30–70 prosentilla syöpään kuolevista potilaista.[9] Useimmat syövät voivat levitä maksaan. Tyypillisimpiä maksaan leviäviä syöpiä ovat silmä-, suoli-, maha-, haima-, rinta- ja keuhkosyövät. Pahanlaatuiset aivokasvaimet eivät leviä maksaan. Haima- ja rintasyöpien etäpesäkkeet maksassa aiheuttavat fibroosin.[10] Useimmiten maksaan levinnyt syöpä ei ole parannettavissa.[11] Sairauden loppuvaiheissa maksassa sijaitsevan etäpesäkkeen merkkejä ovat etenevä ikterus ja hepaattinen enkefalopatia.[12]
  • Munuaiseen syöpä voi levitä esimerkiksi toisesta munuaisesta.[13] Munuainen ei ole tyypillinen etäpesäkkeen kohde.[14]
  • Ruokatorvi on hyvin harvinainen etäpesäkkeen kohde. Maha-, rinta-, kurkunpää-, alanielu-, haima-, kives-, silmä-, kieli-, keuhkoputki-, eturauhas-, sääriluun, maksa- ja keuhkopussisyöpien on raportoitu levinneen ruokatorveen.[15]
  • Sappirakossa on etäpesäkkeitä kuudella prosentilla karsinoomiin kuolevista potilaista. Tyypillisimmin tautina on keuhkosyöpä tai melanooma.[16]
  • Siitin on erittäin harvinainen etäpesäkkeen kohde. Kirjallisuus tuntee kolmisensataa tapausta, joissa muualta alkanut syöpä on levinnyt penikseen. Useimmiten siittimeen levinneet syövät ovat olleet virtsarakko- (33 % tapauksista) tai eturauhassyöpiä (30 % tapauksista). Paksusuolen syöpiä on ollut tapauksista 17 prosenttia ja munuaissyöpiä 7 prosenttia.[17] Siittimeen levinneen syövän ennuste on huono.[18]
  • Sydämeen leviävät syövät ovat ainakin sata kertaa yleisempiä kuin primaariset sydänkasvaimet. Lähes kaikki syövät voivat levitä sydämeen. Keskushermoston kasvaimet eivät kuitenkaan tätä tee. Yleisimmin sydämeen leviävä syöpä on melanooma.[19]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]