Rikkasepät
| Rikkasepät | |
|---|---|
 Pensasrikkaseppä (Trixagus dermestoides) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Elateriformia |
| Yläheimo: | Seppämäiset Elateroidea |
| Heimo: |
Rikkasepät Throscidae Laporte, 1840 |
| Katso myös | |
Rikkasepät (Throscidae) on yksi seppämäisten kovakuoriaisten yläheimoon kuuluvista heimoista. Ryhmä tunnettiin aikaisemmin valekauniaisina.
Heimo on varsin pieni ja siihen kuuluu maailmanlaajuisesti vain noin 150 lajia, joista Pohjoismaissa ja Baltiassa on tavattu kahdeksan. Suurin osa lajeista kuuluu sukuihin Aulonothroscus ja Trixagus.[1]
Piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähisukulaistensa seppien ja sepiköiden tapaan aikuisilla rikkasepillä on ponnahdusmekanismi, jolla ne voivat selälleen jouduttuaan kääntyä oikeinpäin tai vaikkapa paeta saalistajalta. Kuoriaiset ovat pieniä, useimmat 3–5 mm:n pituisia, mutta tunnetaan alle millimetrin kokoiseksi jääviä lajeja. Kuoriaiset muistuttavat ulkoasultaan ja elintavoiltaan seppiä, mutta tuntosarvien kärjessä on kolmijaokkeinen nuijamainen laajentuma. Lajit ovat myös keskenään varsin samankaltaisia, muodoltaan soikeita ja väritykseltään vaihtelevan ruskeita. Häirittynä rikkasepät painavat raajansa ja tuntosarvensa ruumista vastaan ja teeskentelevät kuollutta. Tällöin ne muistuttavat paljolti kasvien siemeniä.[1]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rikkaseppien elintavat tunnetaan melko huonosti. Aikuiset kuoriaiset ovat liikkeellä erityisesti kesä-heinäkuun vaihteessa ja niiden etsiminen on helpointa haavimalla tai oksia karistelemalla. Kuoriaiset parveilevat matalalla kasvillisuudessa sekä puiden rungoilla. Öisin niitä voi lentää kirkkaiden valojen luokse, jolloin kuoriaisia voi harhautua myös sisätiloihin. Aikuiset rikkasepät eivät ilmeisesti nauti ravintoa lainkaan.[1]
Aikuiset kuoriaiset kuoriutuvat koteloistaan syksyllä, talvehtivat maassa karikkeen joukossa, ja lähtevät liikkeelle uudestaan keväällä. Sään muuttuessa liian viileäksi, ne voivat vaipua uudestaan talvihorrokseen.[1]
Toukkien elintavoista ei tiedetä juuri mitään. Toukat elävät yleensä maassa ja imevät ravintonsa kasvien juurten kärkiosista tai sienijuuresta. Muutamien lajien toukat elävät onttojen puiden onkaloiden mulmissa. Toukan kehitys lienee kaksivuotinen, mutta huonoissa oloisuhteissa voi kestää pitempäänkin.
Lajit Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomesta on tavattu kahdeksan rikkaseppälajia, joista yksi on luokiteltu Suomen kansallisessa uhanalaisarvioinnissa 2010 äärimmäisen uhanalaiseksi (CR), yksi erittäin uhanalaiseksi (EN) ja yksi vaarantuneeksi (VU). Lisäksi kaksi lajia jätettiin puutteellisten tietojen vuoksi arvioimatta (NE).[1]
- lattarikkaseppä Aulonothroscus laticollis CR
- onkalorikkaseppä Aulonothroscus brevicollis NE
- niittyrikkaseppä Trixagus carinifrons
- kaljurikkaseppä Trixagus leseigneuri NE
- harjarikkaseppä Trixagus meybohmi
- pensasrikkaseppä Trixagus dermestoides
- lehtorikkaseppä Trixagus exul EN
- vaalearikkaseppä Trixagus atticus VU
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Rikkasepät (Throscidae)
- ITIS: Throscidae (englanniksi)