Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos eli RKTL[1] oli vuonna 1971 perustettu tutkimuslaitos, jonka tarkoituksena oli tuottaa tieteellistä tietoa riistasta, porosta ja kalasta ja näiden hyödyntämisestä, sekä huoltaa luonnon monimuotoisuutta näiden tutkimusten ja vesiviljelyn keinoin. Vuonna 2006 laitoksessa oli lähes 320 työntekijää, ja sen budjetti oli 23 miljoonaa euroa.[2]

Laitoksen toiminta erillisenä virastona päättyi vuoden 2015 alussa, kun Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdistettiin Luonnonvarakeskukseksi.[3] Vanhat RKTL:n toiminnot on sijoitettu pääosin Luonnonvaraksekusken yksiköihin "Luonnonvarat ja biotuotanto" ja "Vihreä teknologia".[4]

Pääasiallisesti RKTL:n tehtäviin sisältyi riista- ja kalavarojen arviointi, ennustaminen ja tilastointi sekä kalakantojen monimuotoisuuden kunnossapito. Laitos siis seuraa ja yrittää parantaa kala- ja riistakantoja. Hankitun tiedon avulla pyritään käyttämään kalaa ja riistaa kestävän käytön periaatteella. Laitos vaikutti muun muassa EU:n erilaisissa tutkimusprojekteissa.

RKTL:n päätoimipaikka sijaitsi Helsingissä.

Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimuksen tavoite oli tuottaa tutkimustietoa kalaan, riistaan ja poroon liittyvistä elinkeinoista, taloudesta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Tärkeä osa elinkeino- ja yhteiskuntatutkimusta on riista- ja kalataloudellisten tilastojen tuotanto.

Kalantutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalantutkimuksen päätavoite on tuottaa eri tarkoituksiin liittyvää tietoa kaloista, niiden hoidosta ynnä muusta niihin liittyvistä asioista. Kalojen lisäksi tutkimus koskee myös rapuja, sekä erilaisten ympäristötekijöiden vaikutusta kala- ja rapukantoihin. Myös kalavesien hoitoa painotetaan.[5]

Toiminta on käytännössä ositeltu kalavarojen arviointiin, kalakantojen hoitotutkimuksiin ja kalojen ympäristötutkimuksiin. Käytössä on siis kolme tutkimuskokonaisuutta. Näiden lisäksi on raputalousohjelma ja kalakantojen istutushoidon tutkimusohjelma, jotka ovat kalatutkimuksen tutkimusohjelmat.[5]

Omien tutkijoiden ohella tutkimus hyödyntää ammattikalastajien saalismääriä muun muassa kantoja määriteltäessä. Tutkimus on lisäksi tiiviissä yhteistyössä EU:n näytteenottohankkeen kanssa.

Riistantutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanha tutkimuskäytöstä poistettu ansa tai loukku.

Riistantutkimuksen päätarkoitus on periaatteessa sama kuin kalantutkimuksen, mutta tutkimuksista saadut tiedot käytetään vastaavasti riistanhoitoon ynnä muihin riistaan liittyviin asioihin. Riistakantojen suuruudenseuranta on tärkeää erityisesti metsästyksen suunnittelun kannalta.[6]

Riistakantojen kestävä hyödyntäminen edellyttää luotettavaa tietoa eläinlajien määrästä sekä niiden lisääntymisestä. Populaatioiden luontaista vaihtelua on toki tutkittu pitkään, mutta siitä tulee jatkuvasti lisää hyödyllistä tietoa tutkimusten kautta. Tietovarasto laajenee tätä kautta.

GPS-tekniikasta on riistantutkimukselle suuri hyöty. Sitä käytetään hyödyksi muun muassa suurpetotutkimuksissa.

Porontutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porontutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa hyödynnettäväksi porojen ja porotalouden hoidossa sekä soveltaa tietoa myös muilla tavoilla. Tutkimusten avulla olisi tarkoitus kehittää poronhoidosta taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää.[7]

Porolaitumet, porokanta ja poronhoito ovat porontutkimuksen keskeisimmät alueet, joihin panostetaan hieman muita enemmän. Laiduntutkimuksissa on tarkoitus tutkia muun muassa laidunten määrää sekä esimerkiksi maankäytön vaikutuksia laiduntamiseen. Poronhoidossa tutkitaan nimen mukaisesti, kuinka poroja tulisi hoitaa. Porokantatutkimukset kohdistavat tutkimuksensa porokantamäärien laskemiseen.[7]

Vesiviljelyn tarkoituksena on hoitaa kalojen määrää Suomen vesistöissä. Keinoja ovat muun muassa kalojen kasvatus. Tämän tarkoituksena on kalastusmahdollisuuksien parantaminen, monipuolisten kalakantojen säilyttäminen ja kalanviljelyelinkeinon kehittymisen edistäminen.[8]

Vesiviljelyn yhteydessä on oiva tilaisuus erilaisille tutkimuksille. Niistä saatuja tietoja hyödynnetään niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

  1. Lyhenneluettelo 31.10.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 23.11.2013.
  2. Eero Helle Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ylijohtajaksi RKTL. 2006. Arkistoitu 7.2.2017. Viitattu 6.2.2017.
  3. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdistetään Luonnonvarakeskukseksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 2013. Arkistoitu 6.2.2017. Viitattu 5.2.2017.
  4. Johto ja yksiköt Luonnonvarakeskus. Arkistoitu 11.6.2019. Viitattu 6.2.2017.
  5. a b Kalantutkimus RKTL. Arkistoitu 23.7.2007. Viitattu 30.7.2007.
  6. Riistantutkimus RKTL. Arkistoitu 23.7.2007. Viitattu 30.7.2007.
  7. a b Porontutkimus RKTL. Arkistoitu 23.7.2007. Viitattu 30.7.2007.
  8. Vesiviljely RKTL. Arkistoitu 28.6.2007. Viitattu 30.7.2007.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]