Riihimäen työväentalo Rity-talo
| Rity-talo | |
|---|---|
| Riihimäen työväentalo | |
 Riihimäen työväenyhdistyksen ensimmäinen työväentalo n. vuonna 1930. |
|
| Osoite |
Hämeenkatu 48–50, 11100 Riihimäki |
| Sijainti | Keskusta, Riihimäki |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi |
1906 (ensimmäinen talo) 1963 (toinen talo) |
| Purkuvuosi |
1960-l. alku (ensimmäinen talo) 2021 (toinen talo) |
| Rakennuttaja | Riihimäen Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi (ensimmäinen talo) |
| Julkisivumateriaali | lauta (ensimmäinen talo) |
 |
|
Riihimäen työväentalo eli Rity-talo oli Riihimäen keskustassa sijainnut työväentalo. Se purettiin vuonna 2021.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Riihimäen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1903. Ensimmäinen työväentalo valmistui vuonna 1906. Suurlakon jälkeisessä innostuksessa taloa rakennettiin talkoovoimin, vaikka työ oli alun perin annettu urakalla tehtäväksi. Rakennustyöt oli aloitettu jo vuonna 1904, mutta 90 % tarvittavista varoista kerättiin vasta vuoden 1906 aikana. Mukana talkoissa oli myös Raittiusseuran väkeä.[1]
Vuoden 1917 aikana taloa laajennettiin: sen salia suurennettiin ja taloon rakennettiin näyttämötilat ja vahtimestarin asunto.[1]
Sisällissodan loppuvaiheessa, kun saksalaiset valtasivat Riihimäen, he ottivat punaisilta haltuunsa myös työväentalon. Valkoiset käyttivät taloa lähes vuoden sodan jälkeen ja kutsuivat sitä suojeluskuntataloksi. Työväenyhdistyskin sai käyttää taloa, mutta sen oli maksettava siitä vuokraa valtiolle. Toukokuussa 1919 talo julistettiin vapaaksi takavarikosta ja yhdistys sai sen itselleen. Tämän jälkeen työväenliikkeen jakautuminen sosialidemokraatteihin ja vasemmistososialisteihin aiheutti talosta kiistan, joka päätyi kihlakunnanoikeuteen saakka. Lopulta asia ratkaistiin sosialidemokraattien hyväksi vuonna 1922.[1]
1920- ja 1930-lukujen vaihteessa taloa korjattiin jonkin verran ja siihen tehtiin peltikatto. Suurempiin korjauksiin, kuten keskuslämmityksen asentamiseen, eivät yhdistyksen varat riittäneet.[1]
Vuonna 1939 alettiin suunnitella uuden talon rakentamista, mutta suunnitelma hautautui sodan syttymisen vuoksi. Siihen palattiin tosissaan vasta 1960-luvulla. Uusi talo valmistui vuonna 1963, ja nimikilpailun tuloksena se ristittiin Rity-taloksi. Uuden talon rakensi rakennusliike. Rahoitusta kerättiin talkootyöllä, etenkin bingoa ja tansseja järjestämällä.[1]
1980-luvun alussa taloa kunnostettiin vuosittain sen verran, kuin taloustilanne salli. Vuonna 1991 valmistui rakennuksen laajempi peruskorjaus, jonka tuloksena talosta tuli pieni liikekeskus.[1]
2010-luvulla kävi selväksi, että rakennuksen talotekniikka oli tullut tiensä päähän, ja sen säilyttäminen olisi vaatinut mittavan peruskorjauksen. Talo purettiin loppuvuonna 2021.[2]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1963 valmistuneessa talossa oli juhlasali näyttämöineen, iso eteisaula, kolme kokoushuonetta sekä eri kokoisia liiketiloja.[3]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sekä vanhalla että uudella talolla toimivat eri työväenjärjestöt, järjestettiin tansseja ja erilaisia tapahtumia, pelattiin bingoa ynnä muuta.[2] Lisäksi ainakin alkuaikoina toimivat nuoriso-osasto, lasten raittiusosasto, työväennäyttämö sekä torvisoittokunta.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Auvinen, Pentti: Riihimäen työväentaloja (PDF) 2008. Työväenperinteen tutkimus ry. Viitattu 18.1.2023.
- ↑ a b Perinteikäs Rity-talo poistuu katukuvasta 18.9.2021. Riihimäen sosialidemokraatit. Viitattu 18.1.2023.
- ↑ Rity-talo 5.3.2011. Riihimäen sosialidemokraatit. Viitattu 18.1.2023.
- ↑ Kivisalo, Väinö: Työväenliike Etelä-Hämeessä 1906–1931. Hämeen eteläinen sos.dem. piiritoimikunta, 1931.