Riihimäen Kuvataiteilijat
Riihimäen Kuvataiteilijat ry on perustettu vuonna 1956 [1] ja toimii aktiivisesti kuvataiteen kentällä Riihimäellä. Riihimäen Kuvataiteilijat ry ylläpitää ja vuokraa Galleria Tärinää,[2] joka sijaitsee Riihimäen rautatieaseman yhteyteen rakennetussa Matkakeskuksessa (rakennusvuosi 2008)[3]. Matkakeskus käsittää linja-autoaseman, liike- ja pysäköintitiloja sekä seitsenkerroksisen toimistorakennuksen.
Yhdistys on UKJ:n[4] ja SKJL:n[5] jäsen. Yhdistyksen tarkoituksena on kuvataiteen yhteiskunnallisen aseman edistäminen ja paikallisen taiteen näkyvyyden lisääminen. [6]
Taideyhdistykseen kuuluu monipuolisesti jäseniä sekä harrastetaiteilijoista, että ammattitaiteilijoista. Vuonna 2023 Riihimäen Kuvataiteilijoihin kuului 138 jäsentä, joista 4 on kunniajäsentä.[7] Yhdistys toimii verkostoitumispaikkana paikallisille ja lähiseudun taiteilijoille. Toiminta sisältää taideyhdistyksen jäsenille mm. taideretkiä, kuvataidekursseja- ja koulutuksia, luentosarjoja, yhteistyöprojekteja paikallisten toimijoiden kanssa, taidetapahtumia ja taidenäyttelyitä.[8] Jäsenten teoksia esitellään Vuosinäyttelyissä Riihimäen kaupungin kirjastolla ja yhdistyksen omissa näyttelyissä Galleria Tärinällä.
Monimuotoista näyttelytoimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Riihimäen Kuvataiteilijoiden näyttelytoiminta on ollut hyvin monimuotoista kautta historian. Tähän osioon on koottuna muutamia otantoja monien eri yhteistyötahojen kanssa.
Valtakunnalliset näyttelyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aivan ensimmäinen näyttely Galleria Tärinän uusissa tiloissa oli Riihimäen Kuvataiteilijoiden vuonna 2012 järjestämä Valtakunnallinen akvarellinäyttely, jonka jurytti Mika Törönen. [9]
Vuonna 2019 maaliskuussa Tärinällä pidettiin Valtakunnallinen ”Piste”-taidenäyttely, jonka jurytti hyvinkääläistaiteilija Olavi Suomela. [10]
Valtakunnallinen Art Fair Goes Galleries nykytaidefestivaali valloitti Tärinän vuonna 2023 ”Roska”-teemaisella taidenäyttelyllä. Näyttelyssä oli esillä kierrätystaidetta ja roskaamista käsitteleviä teoksia. Näyttelykokonaisuuden tarkoitus oli herättää pohtimaan kuluttamista, ekologisia arvoja ja jätteen estetiikkaa. Näyttelyn juryttäjänä toimi kuvataiteilija ja taidepedagogi Tero Annanolli. [11]
Näyttelyvierailuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2008 Riihimäen Kuvataiteilijat kiersivät lähipitäjiä On Tour-näyttelyllään, joka kulki mm. Järvenpään Prismaan, Hyvinkään Promenadi Galleriaan ja Lopen Fallesmannin saliin. Omien näyttelytilojen puuttumisen seuraksena riihimäkeläiset taiteilijat toivat paikalliskulttuuriaan Hausjärvelle ja Lopelle, joissa ei ollut omia taideyhdistyksiä. [12]
Vuonna 2015 Riihimäen Kuvataiteilijat ja Seinäjoen Taiteilijaseura sopivat vaihtonäyttelystä. Riihimäkeläisten näyttely ”Pinnalla” avautui Seinäjoen taidehallissa ja seinäjokelaisten ”Pohjalla” näyttely puolestaan Riihimäen Kuvataiteilijoiden Galleria Tärinällä. Pinnalla-teema leikitteli ”Pohjalla” näyttelynimen kanssa ja viittasi toisaalta pohjalaistaiteilijoiden alueellisuuteen, sillä lakeuden alue on maan kohoamisessa paljastunutta vanhaa merenpohjaa. [13]
Taidejärjestötoimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uudenmaan kuvataidejärjestöt ry:n Visiitti-näyttelyt järjestettiin Tärinällä vuonna 2015 ja 2023. Kyseinen näyttely järjestetään vuosittain jonkun jäsenjärjestön paikkakunnalla. Kummallakin kerralla paikaksi valikoitui Riihimäki.
Vuonna 2015 taiteilija Vicky Maaranen kuvaili Visiitti-näyttelyä sanoin: ”kattava otos uusmaalaisten taiteilijoiden tuotannosta.” Näyttelyyn osallistui yhteensä 38 taiteilijaa Uudenmaan alueelta. [14] Vuonna 2023 Nähtävillä oli mm. luontoteemaa ja mielenmaisemia 35:ltä taiteilijalta. Näyttelyn juryttäjänä toimi hauholainen Pirjo Heino. [15]
Vierailevia yhdistyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyvinkään Seudun Taideyhdistys ja Eurooppalainen Kulttuuriyhdistys olivat vuonna 2016 marraskuussa jo toistamiseen Galleria Tärinällä. Näyttely oli nimeltään ”Taiteen sävelin”, jonka tavoitteena oli välittää elämyksiä sävelin kuvataiteessa. [16] Tykästyttyään Tärinän avaraan tilaan Hyvinkään Seudun Taideyhdistys ja Eurooppalainen Kulttuuriyhdistys palasivat 2017 elokuussa takaisin uudella ”Muistoja kesästä” taidenäyttelyllään. [17]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustamisesta omiin tiloihin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Riihimäen Kuvataiteilijat ry on perustettu vuonna 1956. Yhdistys toimi aluksi nimellä Riihimäen Taideyhdistys r.y. vuosina 04.12.1956 – 16.11.1989. Sittemmin yhdistyksen nimi muutettiin muotoon Riihimäen Kuvataiteilijat ry.[18] Näyttelytilat sijaitsivat aluksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Allinnassa, missä juhlittiin RiKuta:n 50-vuotista toimintaa vuonna 2006. Allinnassa oli tulipalo vuonna 2005, jonka jälkeen yhdistys oli muutaman vuoden ilman näyttelytiloja.[19]
Vuonna 2008 syntyi ajatus lähipitäjiä kiertävästä On Tour-näyttelystä, joka kulki mm. Järvenpään Prismaan, Hyvinkään Promenadi Galleriaan ja Lopen Fallesmannin saliin. Omien näyttelytilojen puuttuminen sai aikaan lähipitäjiä kiertävät näyttelyt, jotka tuottivat paikalliskulttuuria Riihimäen lisäksi Hausjärvelle ja Lopelle, joissa ei ollut omia taideyhdistyksiä. [20]
Lisäksi Riihimäen Taidemuseolla järjestettiin Riihimäen Kuvataiteilijat ry:n biennaali. Riihimäen Taidemuseolla oli nähtävissä Riihimäen Kuvataiteilijoiden Hidastaikuus-kuvataide ja psykoanalyysi-biennaali.
Lisäksi Galleria Tärinällä järjestettiin yhtäaikaisesti Varjobiennaali, johon töitään sai esille varsinaisen näyttelyn ulkopuolelle jääneet taiteilijat. Varsinaiseen biennaaliin valittiin vain ammattitaiteilijoiden töitä, samoin kuin edellisessä biennaalissa. Yhdistykseen kuuluun myös puoliammattilaisia ja harrastetaiteilijoita, joten heillekin haluttiin mahdollistaa näyttely Varjobiennaalina.
Jäsenistön jaottelu biennaaliin pääsyssä ei ollut tarkoituksen mukaista, vaan taidemuseo rakensi näyttelyn omista lähtökohdistaan kuraattori Juha-Heikki Tihisen johdolla, joka teki valinnat portfolioiden perusteella. Edellytyksenä mukaan pääsylle ei siis ollut ammattitaiteilijuus.[21]
Vuonna 2011 Riihimäen Kuvataiteilijat etsivät tilaa kulttuurikäyttöön Riihimäen vanhalta linja-autoasemalta grafiikanprässille, valokuvapimiölle ja keramiikkauunille. Kuvataiteilijat olivat jättäneet kuntalaisaloitteen reilu kaksi vuotta aiemmin, mutta 2011 Riihimäen tekninenlautakunta teki hylkäävän päätöksen.[22]
Galleria Tärinä saa alkunsa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]RiKuta sai oman gallerian 2010 vuoden alussa. Galleria Tärinän tila avautui Riihimäen Matkakeskuksen aseman puoleisessa päädyssä. Sen ensimmäisenä näyttelynä nähtiin taiteilijoiden lahjoittamia teoksia Riihikodille. Galleriatilan hankkimisprojektia veti silloinen varapuheenjohtaja Eija Puistomaa.[23]
Tilat saatiin yhdistykselle neuvottelujen jälkeen Riihimäen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kanssa. Lopuksi päätöksen tilojen käyttöön saamisesta antoi kaupungin teknisenviraston tilakeskus. Vuokrasopimus tehtiin neljäksi vuodeksi. Yhdistyksen toivomat työtilat jäivät vielä haaveeksi. Yhdistyksen vapaaehtoiset remontoivat tilat talkoo voimin. Aluksi Gallerian koko oli vain 40 neliötä.
Galleriatoiminta sai kuitenkin jatkua vain vuoden 2012 elokuulle saakka. Muuttovaateen taustalla oli monimutkaiseksi muodostunut tilanne tilanvuokrauksesta, sillä yhdistyksen toiminta aloitettiin tiloissa vuonna 2010, mutta vuokrasopimusta ei koskaan päästy allekirjoittamaan. Kävi ilmi, ettei kaupunki voi tehdä sopimusta yhdistyksen kanssa, jolla ei ole arvonlisäverollista tuloa. Gallerian tilat siirtyivät Riihimäen Kuvataiteilijoiden muuton jälkeen kaupungin nuorisotoimelle.[24]
2012 Riihimäen Kuvataiteilijat siirtyivät Riihimäen Matkakeskuksen uudempaan Liikeradan osaan ja saivat käyttöönsä huimat 500 neliötä galleriatilaa, mutta tilat eivät olleet enää vakituiset. Uudet tilat sijaitsivat aivan naapurissa, joten muuttomatka oli lyhyt. Silloisen yhdistyksen puheenjohtajan Juha Veltin mukaan vuokrasopimus tehtäisiin tällä kertaa suoraan tilojen omistajan kanssa. Ensimmäinen näyttely uusissa tiloissa oli Valtakunnallinen akvarellinäyttely, jonka jurytti Mika Törönen.[25]
Uusissa tiloissa Riihimäen Kuvataiteilijoilla oli vihdoin tilaa kursseille, tapahtumille ja työskentelylle näyttelyiden lisäksi. Heti alussa syntyi ajatus oman käytön lisäksi myös tilojen avaamisesta erilaisille tapahtumille, muille yhdistyksille ja yhteisöille. [26]
Taidemuseon tukena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2015 Riihimäen Kuvataiteilijat laittoivat alulle adressin Riihimäen Taidemuseon säilyttämisen puolesta. Taidemuseon toiminta oli uhattuna kaupungin säästötoimien vuoksi. Sivistyslautakunta ehdotti taidemuseon kokoelman siirtämistä Vantaalle varastoon. Taloustoimikunta esitti museotoiminnan yhdistämistä kahteen yksikköön, mutta selvitysten mukaan se ei olisi ollut järkevää menetettävien valtion omaisuuksien vuoksi. Wähäjärven taidekokoelmaa ei tehdyn lahjoitussopimuksen vuoksi olisi voinut luovuttaa muualle. Adressissa vaadittiin museon ja sen kokoelman säilyttämistä Riihimäellä ja taidemuseon hallussa. Kokoelmaan kuului teoksia merkittäviltä suomalaisilta taiteilijoilta, kuten Helene Schjerfbeckiltä, Ellen Thesleffiltä ja Tyko Salliselta.[27]
Adressin luovutti Riihimäen valtuuston puheenjohtaja Pertti Mäkelälle Riihimäen Kuvataiteilijoiden puheenjohtaja Eija Puistomaa yhdessä hallituksen jäsenten Katja Luodon ja Vuokko Kohon kanssa. Nimiä kerättiin lyhyessä ajassa 1132. Adressikeskustelun pohjalta on syntynyt ajatus myös nykyisin toimivan Taidemuseon ystävät ry:n perustamisesta.[28]
10-vuotta Tärinää
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2020 juhlittiin Galleria Tärinän 10-vuotisjuhlavuotta. Juhlanäyttely oli koottu Riihimäki- ja riihimäkeläisyys-teeman ympärille. Juhlanäyttelytöiden joukossa oli muun muassa henkilökuvia, kaupunkimaisemia, joista löytyi paljon tuttuja näkymiä Riihimäen rautatiestä, Topparoikka- ja Lasinpuhaltajapatsaasta. [29]
Hallitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitus valitaan vuosikokouksessa yhden vuoden ajaksi hoitamaan yhdistyksen asioita. Valittuun johtokuntaan kuuluu yhdistyksen puheenjohtaja, 5-8 varsinaista hallituksen jäsentä ja 2-4 varajäsentä. [30]
Vuoden 2024 hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anne Ahonen, puheenjohtaja, tiedottaja
- Noora Verho, varapuheenjohtaja ja markkinointivastaava
- Heidi Halonen, sihteeri, näyttelyvastaava
- Ulla Svärd-Kivinen, taloudenhoitaja
- Jyri Hietamäki, kotisivuvastaava, ripustusvastaava
- Jasmin Yli-Huhtala, markkinointi
- Elisa Puuronen, tiedottaja, tapahtumavastaava
- Saara Laine, galleriavastaava
- Heli-Lilja Lindholm, galleriavastaava, tapahtumavastaava
- Terhi Ahonen, näyttelyvastaava
- Paula Laitinen, tapahtumavastaava
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kauppalehti: Riihimäen Kuvataiteilijat r.y. | Yritys- ja taloustiedot Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 26.7.2024. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ NÄYTTELYTILAN HAKEMINEN - Galleria Tärinä on Riihimäen Kuvataiteilijoiden ylläpitämä taidegalleria Riihimäellä rikuta.fi. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Riihimäen matkakeskus | arkkitehtitoimisto hkp.fi. Viitattu 26.7.2024. (englanti)
- ↑ Jäsenjärjestöt – Uudenmaan kuvataidejärjestöt ry, Nylands bildkonstföreningar rf. ukj.fi. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Taiteilijaseurat Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ RIIHIMÄEN KUVATAITEILIJAT RY - Galleria Tärinä on Riihimäen Kuvataiteilijoiden ylläpitämä taidegalleria Riihimäellä rikuta.fi. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ RIIHIMÄEN KUVATAITEILIJAT RY - Galleria Tärinä on Riihimäen Kuvataiteilijoiden ylläpitämä taidegalleria Riihimäellä rikuta.fi. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ RIIHIMÄEN KUVATAITEILIJAT RY - Galleria Tärinä on Riihimäen Kuvataiteilijoiden ylläpitämä taidegalleria Riihimäellä rikuta.fi. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Vertainen, Mirjami: Aamuposti, 2012. Etelä-Suomen Media Oy.
- ↑ Forssell, Toni: Aamuposti, 13.12.2018. Etelä-Suomen Media Oy.
- ↑ Galleria Tärinä Art Fair Suomi 2023. Viitattu 28.7.2024.
- ↑ Riihimäen Kuvataiteilijat On Tour. Lopen-Lehti, 10.9.2008.
- ↑ Pohjalaiset pohjalla, riksulaiset pinnalla. Viikkouutiset, 1.4.2015. Etelä-Suomen Media Oy.
- ↑ Saarikko, Elise: Aamuposti, 10.9.2015. Etelä-Suomen Media Oy.
- ↑ Mia Lagström: Onnistunut taidenäyttely kuljettaa katsetta teoksesta toiseen – Galleria Tärinässä Uudenmaan kuvataidejärjestöjen Visiitti-näyttely Aamuposti. 8.11.2023. Viitattu 28.7.2024.
- ↑ Kari-Veli Lehtonen: Aamuposti, 2016. Etelä-Suomen Media Oy.
- ↑ Hartikainen, Ilkka: Aamuposti, 2017. Etelä-Suomen Media Oy.
- ↑ Kauppalehti: Riihimäen Kuvataiteilijat r.y. | Yritys- ja taloustiedot Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 26.7.2024. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Allinna. Wikipedia, 19.8.2023. Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ Riihimäen Kuvataiteilijat On Tour - Fallesmannin syysnäyttelyssä luonto lähellä. Lopen-Lehti, 10.9.2008. Etelä-Suomen Media.
- ↑ Miksi Riihimäen taidemuseon näyttelylle tehtiin varjobiennaali? Aamuposti, 2011. Etelä-Suomen Media Oy.
- ↑ Kulttuuri ei pääse linja-autoasemalle. Aamuposti, 6.9.2011. Etelä-Suomen Media Oy.
- ↑ Kankaansydän-Lahtinen, Anu: Riihimäen asemalle aukeaa Tärinä. Hämeen-Sanomat, 9.2.2010. Hämeen Media.
- ↑ Herne, Pia: Riihimäen Kuvataiteilijoille ehkä uusi tila Liikeradasta. Aamuposti, 25.2.2012. Etelä-Suomen Media Oy.
- ↑ Vertainen, Mirjami: Akvarellien kesä esillä Tärinässä. Aamuposti, 2012. Etelä-Suomen Media Oy.
- ↑ Kankaansydän, Anu: Tärinä sai uudet ulottuvuudet. Hämeen-Sanomat, 11.8.2012. Hämeen Media.
- ↑ Taidemuseon puolesta kerätään adressia. Aamuposti, 21.11.2015. Etelä-Suomen Media Oy.
- ↑ Herme, Pia: Taidemuseo kaipaa ratkaisua. Aamuposti, 4.12.2015. Etelä-Suomen Media Oy.
- ↑ Mia Lagström: Taidetta Riihimäestä ja Riihimäeltä – Galleria Tärinä juhlii 10-vuotisjuhlavuottaan Aamuposti. 9.9.2020. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ YHhdistyssaannot - Galleria Tärinä on Riihimäen Kuvataiteilijoiden ylläpitämä taidegalleria Riihimäellä rikuta.fi. Viitattu 26.7.2024.