Riihi-säätiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Riihi-säätiö (oik. Riihi säätiö rs) on kiinteistöjen vuokraamista, hallintaa ja rakennuttamista hoitanut yleishyödyllinen asuntoyhteisö. Säätiö edistää sosiaalista asuntotoimintaa Oulun seudulla, missä se omistaa yli 700 vuokra-asuntoa. Säätiö vuokraa omistamaansa asuntokantaa ensisijaisesti sosiaalisin perustein.

Sääntöjensä mukaan säätiön tarkoituksena on työväen ja muun kansanperinteen tallentaminen, biodynaamisen viljelyn edistäminen ja tunnetuksi tekeminen, luonnonsuojelun edistäminen, ammatillisten opintojen tukeminen ja sosiaalisen asuntotoiminnan edistäminen Suomessa.

Riihi-säätiö jakaa vuosittain apurahoja ja avustuksia säätiön tavoitteita tukevaan toimintaan. Avustustoiminnan tavoitteena on monipuolinen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukeminen.

Riihi-säätiö on merkitty säätiörekisteriin joulukuussa 1980. Säädepääoman 150 000 markkaa maksoi Suomen Sosialidemokraattista Puoluetta (SDP) lähellä ollut järjestö Pohjolan Lomasuunta ry. Peruspääomasta 10 000 markkaa oli rahaa, loppuosa koostui tontista Lumijoella.

Riihi-säätiö jakaa vuosittain apurahoja ja avustuksia yleiseksi hyväksi. Niitä jaetaan tuloverolain (TVL 57 §) mukaisille verohallinnon nimeämille lahjoituksen saajille, ei yksityishenkilöille. Apurahoja ja avustuksia myönnetään säätiön tavoitteita tukevaan toimintaan ja niiden myöntämisestä vastaa säätiön hallitus. Säätiön tavoitteena on tarkoituksensa toteuttamiseksi monipuolisesti tukea:

  • työväen ja muun kansanperinteen tieteellistä tutkimusta ja kulttuuritoimintaa sekä arkisto- ja tietopalvelua,
  • ammatillisten opintojen tutkimusta edistävien yhteisöjen ja säätiöiden toimintaa sekä
  • sosiaalista asuntotoimintaa ja tieteellistä tutkimusta.

Apurahoja voidaan myöntää säätiön tarkoituksen mukaisiin kohteisiin liittyviin tieteellisiin tutkimuksiin tai tutkimushankkeisiin tutkijoille, tutkimusryhmille ja -hankkeille. Avustuksia voidaan osoittaa yhteisöille (muille yhdistyksille tai säätiöille), joiden toiminnan tukeminen toteuttaa Riihi-säätiön tarkoitusta esimerkiksi omalla toiminnallaan, jakamalla stipendejä tai apurahoja. Avustukset voivat olla kertaluonteisia tai vuosittaisia pidempiaikaisia avustuksia, toiminta-avustuksia tai projektiavustuksia. Stipendejä voidaan osoittaa erityisen hyvästä säätiön tarkoitusta toteuttaneesta toiminnasta. Stipendi voidaan myöntää jälkikäteen.

Vuonna 2015 säätiö myönsi avustuksia ja apurahoja yhteensä 55 000 euroa:

  • Kansan Sivistysrahaston yleisrahastolle myönnettiin 30 000 euroa edellytyksellä, että osoitetut varat käytetään säätiön sääntöjen mukaisiin tieteellisiin hankkeisiin.
  • Työväen museoyhdistys ry:lle myönnettiin 25 000 euroa työväen perinteen tallentamiseen ja tutkimukseen. Avustuksen saamisen ehtona saaja velvoitetaan toimittamaan Riihi-säätiölle raportti avustuksen käytöstä helmikuun 2017 loppuun mennessä.

Sosiaalinen asuntotoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säätiö omistaa yli 700 huoneistoa lähes parissakymmenessä kiinteistössä Oulun kaupungissa. Säätiö vuokraa omistamaansa asuntokantaa ensisijaisesti sosiaalisin perustein asuntoja tarvitseville kuitenkin huomioiden, että kussakin kiinteistössä säilyy monipuolinen asukasrakenne.

Asuntoja on vuokrattu vähävaraisille, maahanmuuttajille, mielenterveyskuntoutujille, hiljattain vapautuneille vangeille, vanhuksille ja muille sellaisille erityisryhmille, jotka eivät voi vaikeuksitta hankkia asuntoa vapailta markkinoilta sosiaalisen asemansa, tulotasonsa, elämänhallintataitojensa puutteellisuuden tai vuokranantajien ennakkoluulojen vuoksi.

Säätiön asuntokannasta osa on arava-säädösten alaisia ja osa niistä vapaita kiinteistöjä. Arava-säädösten alaisissa asunnoissa asuntotoiminnan tuotot käytetään sääntöjen tarkoittamalla tavalla esimerkiksi asuntojen rakennuttamisesta syntyneiden kustannusten maksamiseen ja asuntokannan ylläpitämisestä aiheutuviin kuluihin.

Säätiön asuntokanta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säätiöllä on omistuksessaan 724 huoneistoa 17 kiinteistössä Oulussa ja Kiimingin Jäälissä.[1]

Riihi-säätiö on kunnostautunut muutaman tavanomaista aravarakentamista vaativamman kohteen toteuttajana. Säätiö on rakennuttanut itselleen esimerkiksi Oulun Puu-Linnanmaan aloituskohteen, Kiinteistö Oy Linnakotkan vuonna 2000. Oulun Puu-Linnanmaasta on rakentunut Pohjoismaiden suurin moderni puukerrostaloalue. Edellisenä vuonna säätiö saneerasi entisen Oulun osuuskaupan talon asunnoiksi.[1]

Lokakuussa 2016 Riihi-säätiön asuntojen hallinnointi, isännöinti ja vuokraus siirtyi Newsec Asset Management Oy:lle.

Säätiön hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin käräjäoikeus määräsi helmikuussa 2015 säätiölle uuden hallituksen. Hallitus kokoontui toimintavuoden 2016 aikana yhdeksän kertaa ja keskittyi säätiön omaisuuden haltuunottoon, säätiön strategian sekä säätiön päivittäisen johtamisen organisoinnin valmisteluun. Riihi-säätiön hallitus laati ja hyväksyi itselleen työjärjestyksen. Työjärjestyksen mukaan Riihi-säätiö noudattaa toiminnassaan hyvää säätiötapaa ja säätiöitä koskevia säännöksiä.

Asuntotoiminnan lisäksi säätiö järjesti 1990-2000 -luvuilla yleisölle avoimia esitelmä- ja muita tilaisuuksia yhteiskunnallisista aiheista.

Entisen johdon toiminnan epäselvyydet ja oikeuskäsittely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1998 Riihi-säätiön toimintaa alettiin tutkia erinäisten epäselvyyksien vuoksi. Säätiön todettiin rikkoneen asukasvalinnan määräyksiä.[2] Loppuvuonna 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto ilmoitti löytäneensä säätiön toiminnasta rikokseen viittaavia epäselvyyksiä.[3] Valtion asuntorahasto ARA teki asiasta rikosilmoituksen, ja asia siirtyi poliisitutkintaan keskusrikospoliisille. Riihi-säätiö menetti yleishyödyllisen asuntoyhteisön statuksensa talvella 2002, ja seuraavana vuonna ARA irtisanoi säätiön kiinteistöjen asuntolainat ja lakkautti korkotuen.[4] Säätiön hallituksen puheenjohtaja Toivo J. Kanninen vangittiin lähes kuukaudeksi syyskuussa 2003, tammikuussa 2004 hänen omaisuuttaan määrättiin vakuustakavarikkoon 2,4 miljoonan euron arvosta, ja keväällä 2005 Kanninen asetettiin väliaikaiseen liiketoimintakieltoon.[5] [6]

Jutusta kehittyi Pohjois-Suomen suurin talousrikosepäily, jonka käsittely alkoi Oulun käräjäoikeudessa syyskuussa 2007. Kannista syytettiin muun muassa 17 törkeästä kavalluksesta ja 12 törkeästä avustuspetoksesta, ja hänen neljää lastaan avustuspetoksista. Kiinteistöyhtiöiden rahoja epäiltiin käytetyn perheen menoihin. Lisäksi kiinteistöjen varoja epäiltiin kanavoidun eri laskutusjärjesteluillä Kannisen omistamalle Livoli Oy:lle. ARAn vahingonkorvausvaatimus on 6,1 miljoonaa euroa. Kannisen omaisuuden takavarikkomäärää lisättiin 5,5 miljoonaan euroon. Syytetyt kiistivät kaikki syytteet. Oikeuskäsittely saatiin päätökseen lokakuussa 2008. Oulun käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytökset. Syyttäjä ja ARA valittivat tuomiosta.

Kesäkuussa 2010 säätiön entinen puheenjohtaja tuomittiin Rovaniemen hovioikeudessa puolentoista vuoden ehdolliseen vankeuteen törkeästä avustuspetoksesta ja 17 törkeästä kavalluksesta. Oulun käräjäoikeus oli aiemmin hylännyt kaikki miestä vastaan nostetut syytteet. [7] [8] [9] [10] Toukokuussa 2012 Korkein oikeus kovensi rangaistusta ja tuomitsi Toivo J. Kannisen 2 vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Sen sijaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn vahigonkorvausvaatimusta, joka oli 3,6 miljoonaa euroa, ei käsitelty Korkeimmassa oikeudessa, vaan vahingonkorvausoikeudenkäynti siirrettiin takaisin Oulun käräjäoikeuteen. Oulun käräjäoikeus aloitti asian käsittelyn 26. marraskuuta 2013.[11]

Helsingin käräjäoikeus päätti kesällä 2010 lakkauttaa Riihi-säätiön kokonaan. Helsingin hovioikeus perui lakkauttamispäätöksen lokakuussa 2012, mutta päätti toisaalta samalla erottaa koko Riihi-säätiön silloisen hallituksen.

Helsingin käräjäoikeus antoi 18.2.2015 päätöksen ja määräsi Riihi-säätiön hallituksen jäseniksi Kalervo Haverisen, Anu Mäenpään, Janne Ollikaisen, Anu Rajajärven ja Ulla-Maija Rajakankaan. Uusi hallitus aloitti työnsä välittömästi.