Richard van der Riet Woolley
Richard van der Riet Woolley | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 24. huhtikuuta 1906 Weymouth, Dorset, Iso-Britannia |
Kuollut | 24. joulukuuta 1986 (80 vuotta) Somerset West, Etelä-Afrikka |
Kansalaisuus | Iso-Britannia |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot |
Kapkaupungin yliopisto, Cambridgen yliopisto |
Instituutti |
Mount Wilsonin observatorio, Mount Stromlon observatorio, Etelä-Afrikan tähtitieteellinen observatorio, Greenwichin kuninkaallinen observatorio |
Tutkimusalue | tähtitiede |
Palkinnot | Royal Astronomical Societyn kultamitali |
Richard van der Riet Woolley (24. huhtikuuta 1906 – 24. joulukuuta 1986)[1] oli englantilainen tähtitieteilijä, Royal Societyn jäsen[2] ja Astronomer Royal vuosina 1956–1971. Hänen äitinsä oli omaa sukuaan van der Riet.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Woolley syntyi Weymouthissa Dorsetissa. Hän kävi koulua Allhallows Collegessa ja sen jälkeen puolitoista vuotta Honitonissa, minkä jälkeen hän muutti vanhempiensa mukana Etelä-Afrikkaan. Woolley suoritti tutkinnon Kapkaupungin yliopistossa ja palasi sitten Britanniaan, missä hän jatkoi opintojaan Cambridgen yliopistossa. Toimittuaan välillä kaksi vuotta Mount Wilsonin observatoriosa hän palasi jälleen Britanniaan vuonna 1931.
Vuosina 1937–1939 Woolley oli vanhempi assistentti ja John Couch Adamsin seuraaja tähtitieteilijänä Cambridgen observatoriossa.[3]
Woolley erikoistui Auringon tutkimiseen, ja vuonna 1939 hänet nimitettiin Mount Stromlon observatorion johtajaksi Canberraan Australiaan. Sieltä hän palasi jälleen Britanniaan, kun hänet vuonna 1956 nimitettiin Astronomer Royaliksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1971 saakka. Hän oli viimeinen Astronomer Royal, joka toimi samalla Greenwichin kuninkaallisen observatorion johtajana, ennen kuin tehtävät eriytettiin.[2]
Woolley valittiin Royal Societyn jäseneksi vuonna 1953, ja hän sai Royal Astronomical Societyn kultamitalin vuonna 1971. Vuosina 1972–1976 hän toimi uuden Etelä-Afrikan tähtitieteellisen observatorion johtajana. Jäätyään 1970-luvun lopulla eläkkeelle hän asui suurimman osan eläkevuosistaan Etelä-Afrikassa.
Woolleyn käsitykset avaruusmatkoista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Woolley tuli tunnetuksi siitä, ettei hän alkujaan pitänyt avaruuslentoja käytännössä mahdollisina, kuten ei myöskään häntä Astronomer Royalina edeltänyt Harold Spencer Jones. Vuonna 1936 julkaistuun, P. E. Cleatorin laatimaan teokseen Rocket Through Space hän kirjoitti:[4]
”Koko proseduurissa [rakettien ampumisessa avaruuteen]... ilmenee luonteeltaan niin perustavia vaikeuksia, että meidän on pakko hylätä ajatus oleellisesti käytäntöön soveltumattomana huolimatta siitä, että kirjoittaja hellittämättä pyytää meitä työntämään ennakkoluulomme sivuun ja muistaa, kuinka myös ilmaa raskaampien alusten lentoja pidettiin mahdottomina, ennen kuin sellaisia todella voitiin suorittaa.”[5]
Kun Woolley nimitettiin Astronomer Royaliksi, hän toisti pitkäaikaisen käsityksensä, että ”avaruusmatkat ovat täyttä hölynpölyä”. Time-lehden haastattelussa vuonna 1956 Woolley sanoi:
”Se on täyttä pötyä. En usko, että kukaan tulee koskaan sijoittamaan tarpeeksi rahaa siihen... Mitä hyötyä siitä meille olisi? Jos käyttäisimme saman rahamäärän ensiluokkaisten tähtitieteellisten havaintolaitteiden rakentamiseen, oppisimme maailmankaikkeudesta paljon enemmän.”[6]
Tämän käsityksensä Woolley esitti vain vuotta ennen kuin Sputnik laukaistiin, viisi vuotta ennen kuin Apollo-ohjelma aloitettiin ja 13 vuotta ennen kuin Kuussa ensimmäisen kerran käytiin.
Vuonna 1995 J. A. Terry ja John Rudge huomauttivat New Scientist -lehteen lähettämässään kirjeessä, että Woolleyn nimiin luetut sitaatit ovat oikeastaan vääristeltyjä muotoja siitä, mitä hän todella sanoi. He itse olivat kuulleet hänen sanovan Radio Newsreelissä: ”Kaikki tämä puhe avaruusmatkoista on tosiaan täyttä pötyä.” Siihen hän oli kuitenkin jatkanut: ”Ihmisen lähettäminen kuuhun maksaisi yhtä paljon kuin suuri sota.” Terry ja Rudge huomauttivat, että tämä osa Woolleyn ennustuksesta oli varsin osuva ja että Woolleyn tarkoituksena oli arvostella lehdistöissä siihen aikaan esiintyneitä vahvasti liioittelevia artikkeleja avaruuslennoista. Terryn ja Rudgen mukaan ”kuka tahansa, joka oli nähnyt vuonna 1956 kaikkialla lehdistöissä esiintyneet hehkuttavat artikkelit avaruusmatkoista sekä Kuun ja planettojen pikaisesta asuttamisesta tieteiskirjallisuutta muistuttavine kuvituksineen, olisi voinut välittömästi ymmärtää, että juuri niihin uuden Astronomer Royalin arvostelu kohdistui”.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ GRO Register of Births: JUN 1906 5a 296 WEYMOUTH - Richard Van der Riet Woolley
- ↑ a b Biographical Memories of Fellows of the Royal Society: Richard van der Riet Volley Royal Society. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 29.10.2013.
- ↑ Stratton, F.J.M. "The History of the Cambridge Observatories" Annals of the Solar Physics Observatory, Cambridge (1949)
- ↑ P. E. Cleator: Rockets Through Space; or, The Dawn of Interplanetary Travel. G. Allen & Unwin, ltd., 1936. OCLC:123158265
- ↑ Book Review: Rockets in Space, by P.E. Cleator. Nature, 1936, nro 137, s. 417–470. doi:10.1038/137417a0 ISSN 0028-0836 Bibcode:1936Natur.137..417.
- ↑ Utter Bilge ? Time, 16.1.1956. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Current affairs. New Scientist, 16.9.1995. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)