Riachuelo (1883)
| Riachuelo | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Samuda Brothers, Cubitt Town, Lontoo |
| Kölinlasku | 31. elokuuta 1881 |
| Laskettu vesille | 7. kesäkuuta 1883 |
| Palveluskäyttöön | 19. marraskuuta 1883 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1910 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
5 610 t 6 100 t (kuormattu) |
| Pituus | 92,96 m |
| Leveys | 15,85 m |
| Syväys | 5,99 m |
| Koneteho | 7 300 ihp |
| Nopeus | 16,7 solmua |
| Miehistöä | 367 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
4 x 9,2" Armstrong 20 tonnin BL tykkiä kaksoistorneissa 6 x 5,5" Armstrong 70 naulan tykkiä 15 x 1 naulan tykkiä 5 x 14" torpedoputkea |
Riachuelo oli Brasilian laivaston 1883 palvelukseen otettu ironclad taistelulaiva. Alus nimettiin vuoden 1865 Riachuelon taistelun mukaan.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brasilian laivastoministeri amiraali Jose Rodrigues de Lima Duerte esitti kansanedustuslaitokselle laivaston modernisoinnin tarpeen ja siihen liittyen kahden uuden taistelulaivan hankintaa. Tilaukset lähetettiin kahdelle brittiläiselle telakalle, joista Samuda Brothers Lontoosta sai valmistettavakseen Riachuelon. Sen köli laskettiin 31. elokuuta 1881 ja alus laskettiin vesille 7. kesäkuuta 1883. Brasilian laivasto otti aluksen palvelukseensa 9. marraskuuta 1883. Tilatut taistelulaivat tekivät Brasilian laivastosta läntisen pallonpuoliskon voimakkaimman, mikä pakotti Yhdysvaltain laivaston hankkimaan itselleen ensimmäiset taistelulaivat USS Mainen (1889) ja USS Texasin (1892).[1]
Suunnittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksessa oli teräsrunko, ja se oli ensimmäinen panssarivyöllä varustettu alus. Sen tykit oli asennettu aluksen keskilaivaan rintamaan niin, että etummainen torni oli enemmän vasemmalla ja takimmainen enemmän oikealla. Aluksen kansirakenteet olivat aluksen koko pituudella, ja siinä oli kaksi savuhormia sekä kolme täystakiloitua mastoa.[2]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus modernisoitiin 1893–1895 La Seynen telakalla Ranskassa, jolloin sen aseistus muutettiin. Tämän jälkeen aluksen pääaseina olivat neljä 9,4 tuuman 40 pituuskaliiperin tykkiä torneihin asennettuna. Apuaseina oli kuusi 4,7 tuuman 45 pituuskaliiperin ja kuusi 47 millimetrin pikatykkiä. Lisäksi alukselle asennettiin kaksi tulenjohtotornia, jotka poistettiin 1904 modernisoinnin aikana. Alukselle asennettiin jälkimmäisen modernisoinnin aikana uudet kattilat.[2]
Alus romutettiin 1910.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ USS Maine a first of its kind
- ↑ a b Conway's 1860-1905 s. 407
- ↑ Conway's 1906-1921 s. 403-404