Tämä on lupaava artikkeli.

Virginianalppiruusu

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Rhododendron catawbiense)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Virginianalppiruusu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Kanervakasvit Ericaceae
Suku: Alppiruusut Rhododendron
Laji: catawbiense
Kaksiosainen nimi

Rhododendron catawbiense
Michx. [2]

Katso myös

  Virginianalppiruusu Wikispeciesissä
  Virginianalppiruusu Commonsissa

Virginianalppiruusu (Rhododendron catawbiense)[3] on Pohjois-Amerikan kaakkoisosista kotoisin oleva suurikokoinen, ainavihanta pensas, joka kuuluu alppiruusujen sukuun ja kanervakasvien heimoon.[2][4] Se on läheistä sukua appalakkienalppiruusulle, josta sen erottaa huomattavasti pienemmän verhiön perusteella. Lajit elävät osin samoilla alueilla ja voivat risteytyä keskenään.[5]

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virginianalppiruusuja Appalakkien vuoristossa.

Virginianalppiruusu on leveä pensas, joka kasvaa yleensä 1–3 metriä korkeaksi mutta joskus jopa 6 metriä korkeaksi.[4][5] Sillä on jäykät, yläviistot haarat ja tiheä lehvästö, ja se saattaa kasvattaa maavarsia.[2][6] Sen nuori haararanka on liereä ja kalju ja kuori sileä tai uurteinen ja liuskoina irtoava.[4][6][7] Ruodilliset, ehyet lehdet ovat varrella kierteisesti, ja niiden lehtilapa on 8–12 senttimetriä pitkä, soikean pitkulainen, tylppä- tai suippokärkinen, pyöreätyvinen ja ehytlaitainen.[4][7] Lehti on päältä tummanvihreä ja alta vaaleanvihreä ja pinnaltaan kiiltävä ja kalju tai heikosti karvainen.[2][4]

Virginianalppiruusu kukkii huhti–kesäkuussa pian uusien lehtien puhkeamisen jälkeen.[2][6] Sen kukinto on 15–20-kukkainen latvaterttu.[4][7] Tuoksuvat kukat ovat kaksineuvoisia, ja niissä on pieni, 5-liuskainen verhiö.[6][7] Leveän kellomainen, hyvin lyhyt- ja avaratorvinen teriö on läpimitaltaan 3,5–4 senttimetriä ja väriltään yleensä ruusun- tai liilanpunainen[2][4] – joskus myös vaaleanpunainen tai valkoinen.[5] Hedelmä on 1–2 senttimetrin mittainen, karvainen kota.[6][7]

Lajike [4] Teriö
’Album Elegans’ Vivahtaa aluksi heikosti sinipunervaan; muuttuu myöhemmin valkoiseksi.
’Album Novum’ Valkoinen, vivahtaa sinipunervaan; vihertävänkeltapilkkuinen.
’America’ Tummanpunainen.
’Caractacus’ Purppuranpunainen, keskeltä vaaleampi.
’Everestianum’ Vaaleansinipunerva.
’Grandiflorum’ Sinipunainen.
’Nova Zembla’ Tummanpunainen.
’Roseum Elegans’ Sinipunervan ruusunpunainen.

Virginianalppiruusu on kotoisin Pohjois-Amerikan kaakkoisosista. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu pohjoisessa Virginiaan ja Kentuckyyn ja etelässä Georgiaan ja Alabamaan.[2] Lajin tieteellinen nimi catawbiense viittaa Pohjois-Carolinan vuorilla virtaavaan Catawbajokeen, joka on puolestaan saanut nimensä lähistöllä eläneiltä catawbaintiaaneilta. Lajin löysi juuri tältä joelta vuonna 1809 skotlantilainen kasvitieteilijä John Fraser, joka vei sen mukanaan Englantiin.[5][8]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virginianalppiruusu menestyy parhaiten avoimilla paikoilla, happamassa ja hyvin vettä läpäisevässä maaperässä 1 200–2 000 metrin korkeudessa.[2][5] Se muodostaa vuorten lakialueille ja rinteille tiheitä pensaikkoja, jotka ovat vaikeakulkuisia mutta kukkiessaan erittäin näyttäviä.[5][6] Laji on kuivuuden- ja talvenkestävä ja sietää jopa −29…–35 celsiusasteen pakkasia.[5][8]

Puistoalppiruusu on näyttävä koristepensas.

Virginianalppiruususta on jalostettu lukuisia talvenkestäviä lajikkeita risteyttämällä sitä muiden alppiruusulajien kanssa.[2][5] Näitä risteymiä kutsutaan nimellä puistoalppiruusu (Rhododendron Catawbiense-Ryhmä).[3] Talvenkestävyytensä vuoksi puistoalppiruusu on suosittu koristekasvi etenkin kylmän ilmaston alueilla, kuten Suomessa.[8]

  • Leena Hämet-Ahti, Annikki Palmén, Pentti Alanko & Peter M. A. Tigerstedt: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0
  1. IUCN SSC Global Tree Specialist Group & Botanic Gardens Conservation International (BGCI): Rhododendron catawbiense IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.8.2020. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i Rhododendron catawbiense (Catawba rosebay) Native Plant Database. The University of Texas at Austin. Viitattu 19.4.2011. (englanniksi)
  3. a b Ella Räty: Viljelykasvien nimistö, s. 118. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
  4. a b c d e f g h Alanko et al., sivu 161.
  5. a b c d e f g h John Perkins: Rhododendron catawbiense Species In Our Midst. American Rhododendron Society Massachusetts Chapter. Arkistoitu 28.3.2010. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  6. a b c d e f Rhododendron catawbiense Flora of North America. efloras.org. Viitattu 19.4.2011. (englanniksi)
  7. a b c d e Alanko et al., sivu 159.
  8. a b c Osmo Jussila: Rhododendron catawbiense – Puistoalppiruusu Rhododendron-kerhon keräilykansio 2-99. Dendrologian Seuran Rhododendron-kerho. Viitattu 14.2.2012.