Resoluutio (mittaustekniikka)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kuvaa mittausten digitoinnin ja diskretoinnin vaikutusta mittaustekniseen resoluutioon. Termin resoluutio muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Resoluutio kuvaa mittaustekniikassa mittausjärjestelmän erottelukykyä. Esimerkiksi tyypillisen digitaalisen kuumemittarin resoluutio on 0,1 °C. Resoluutio on eri asia kuin tarkkuus.

Signaalin digitoinnin vaikutus mittausjärjestelmän resoluutioon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Digitaalisissa mittajärjestelmissä mitattavaa fysikaalista suuretta havainnoidaan tarkoitukseen sopivan anturin avulla. Anturista saadaan usein analoginen signaali: esimerkiksi jännite tai aaltomuoto, joka muunnetaan digitaaliseen muotoon analogia-digitaalimuuntimella. Anturin ominaisuuksien ohella myös AD-muunnos asettaa rajan mittauksen resoluutiolle. AD-muunnoksen resoluutiota mitataan muunnoksen syvyydellä: mitä useampibittinen AD-muunnin on käytössä, sitä parempi resoluutio voidaan saavuttaa. Esimerkiksi kymmenbittinen lineaarinen AD-muunnin kykenee erottelemaan toisistaan 210=1024 jännitetasoa ja jos mittausalue on 0...1 Volttia niin resoluutioksi tässä tapauksessa tulee suunnilleen 1 mV. Varsinaisen mittausresoluution lisäksi kokonaisresoluutioon vaikuttaa myös näyttölaitteen resoluutio.

Näytteistystiheyden vaikutus resoluutioon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Digitaalisissa mittausjärjestelmissä puhutaan myös näytteenottotaajuudesta. Näytteenottotaajuus määrää, kuinka nopeita ilmiöitä voidaan mitata ja mikä on mittausten aikaresoluutio. Lisäksi on huomioitava Nyquistin teoreeman vaatimukset: mikäli mittausjärjestelmän näytteenottotaajuus on liian alhainen, signaalin kaistaleveyteen nähden signaali laskostuu.

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.