Reposaaren Konepaja

Reposaaren Konepaja Oy oli vuosina 1915–1976 Porin Reposaaressa toiminut telakka.

Moottoritehdas ja telakkatoiminnan alku

Ensimmäinen laivaveistämö Reposaaressa aloitti 1826 ja toimi aina vuoteen 1863 saakka. Paikalliset kauppiaat rakennuttivat veistämöllä vajaat parikymmentä laivaa. Viimeiset nykyisen Veistämökadun päässä sijainneella laivaveistämöllä tehdyt alukset rakennettiin Venäjän keisarilliselle laivastolle.

Varsinaista telakkaa Reposaareen alettiin suunnittelemaan 1890-luvulla. Vuonna 1915 perustettiin Reposaaren Moottoritehdas Oy. Laiva- ja venemoottoreita valmistanut tehdas toimitti tuotteitaan lähinnä sotaa käyvälle Venäjälle.

Lokakuun vallankumouksen myötä Venäjän kauppa tyrehtyi ja tehdas meni konkurssiin vuonna 1919. Moottoritehtaan toiminta jatkui kuitenkin uuden omistajan käsissä ja vuonna 1923 se myytiin Reposaaren Höyrysaha Oy:lle. Kahden vuoden kuluttua omistajaksi tuli laivanvarustaja Werner Hacklin. Samalla moottoritehdas laajensi toimintaansa telakaksi ja nimi vaihdettiin Reposaaren Konepajaksi. Aluksi Reposaaren Konepaja toimi enimmäkseen Oy W. Hacklin Ab:n omien alusten korjaustöiden parissa.

Ensimmäinen telakalla valmistunut alus on vuonna 1941 vesille laskettu Hacklin-yhtiöiden Werner H. Alusta oli rakentamassa aikaisemmin Viipurin konepajan telakan palveluksessa olleita karjalaisia.

Sotakorvausalukset ja 1960-luku

Vuonna 1963 valmistunut väyläalus Oulu.

Sodan päättymisen jälkeen Reposaaren Konepaja osallistui mittavasti sotakorvauslaivojen rakentamiseen. Vuosina 1946–1952 telakalta valmistui 25 Neuvostoliittoon toimitettua proomua sekä 11 troolaria.

Proomut olivat ns. komposiittiproomuja eli puu- tai teräskaarille rakennettuja 1000 tonnia kantavia puualuksia. Työntekijöitä telakalla oli sotakorvausalusten valmistamisen aikaan parhaimmillaan lähes 300 henkeä. Myöhemmin työntekijämäärä vakiintui vajaaseen kahteensataan.

Vuonna 1949 konepaja erotettiin omaksi osakeyhtiökseen Oy W. Hacklin Ab:sta. Sotakorvaustöiden loputtua telakka jatkoi edelleen proomujen valmistamista Neuvostoliitolle. Vuonna 1957 konepaja sai sopimuksen 14 aluksen toimittamisesta.

1960-luvun alussa Reposaaren Konepaja luovutti Suomen merivoimille 15 kelirikkovenettä ja väyläalus Helsingin Merenkulkuhallitukselle. Se on purjehtinut vielä 2000-luvulla huvialuksena muun muassa Etelä-Amerikassa ja Australiassa nimellä Silver Star.

Seuraavaksi telakalta valmistui 10 järvimoottorialusta Neuvostoliittoon sekä Merenkulkuhallitukselle jälleen yksi väyläalus ja kaksi luotsivenettä. Vuonna 1965 allekirjoitettiin sopimus yhdeksän jokilaivan toimittamisesta Neuvostoliittoon. Se takasi telakalle työllisyyden vuosikymmenen loppuun saakka.

Tammikuussa 1968 telakalla syttyi suuri tulipalo, joka tuhosi täydellisesti konttorin, työntekijöiden sosiaalitilat sekä varastotiloja. Myös yhtiön arkisto paloi kokonaan.

Viimeiset vuodet

1970-luvun alussa telakka sai ensimmäiset tilauksensa Länsi-Euroopasta, kun se valmisti säiliöaluksen rungon alihankintana ruotsalaiselle Sölvesborgin telakalle. Konepajalta valmistui myös kaksi konttialusta Länsi-Saksaan.

Heinäkuussa 1973 Reposaaren Konepaja Oy myytiin Rauma-Repolalle. Rakennettavana olleet laivatilaukset siirrettiin muille telakoille. Muun muassa Merenkulkuhallituksen väyläalus Suunta tehtiin valmiiksi Pääskyniemen telakalla Savonlinnassa. Reposaaressa puolestaan ryhdyttiin valmistamaan osia Rauma-Repolan Mäntyluodon telakalla rakennettaviin öljynporauslauttoihin.

Marraskuussa 1974 Reposaaren Konepaja Oy yhdistettiin Rauma-Repolaan. Kaikki sen toiminnot siirrettiin Mäntyluodon telakalle ja lopullisesti Reposaaren konepaja hiljeni vuoden 1975 aikana. Viimeisen 30 vuoden kuluessa telakalla ehdittiin valmistamaan yli 150 alusta, joista suurin osa oli Neuvostoliittoon toimitettuja proomuja.

Lopettamisen jälkeen

Reposaaren Konepajan aluetta joulukuussa 2008.

Telakkatoiminnan loputtua telakan alue oli lähes käyttämättömänä vuoteen 1988 asti, jolloin se myytiin Kuunari Koivistoa kunnostaneelle säätiölle. Se kuitenkin ajautui konkurssiin jo vuonna 1991 ja alue siirtyi pakkohuutokaupalla Porin kaupungin haltuun. Kuunari Koivisto oli konepajan rannassa aina vuoteen 2007 saakka, jolloin se häädettiin paikalta seuraavana vuonna pidettyjen loma-asuntomessujen tieltä.

Keväällä 2007 konepajan alue tyhjennettiin. Telakka-alueella olleet rakennukset purettiin ja laiturissa olleet alukset vietiin pois. Tilalle rakennettiin loma-asuntomessujen huviloita, puistoa sekä kävelyreittejä ja aluetta kiertävä Reelinki-niminen katu. Konepajanrannan kaakkoiskulmaan valmistui lisäksi laulaja Eino Grönin mukaan nimetty tapahtuma-aukio.

Telakalla valmistuneita aluksia

• Werner H (1941)
• Helsinki (1960)
• Oulu (1963)
• Saaristo (1965)
• Ohjuslautta Isku (1970)
• Esso Saimaa (1970)
• Suunta (rakennettiin valmiiksi Savonlinnassa, 1975)

Lähteet

• Petri Sipilä: Reposaaren Konepaja - laivanrakennuksen kolme vuosikymmentä^{[vanhentunut linkki]}
• Porin kaupunki, teollisuustyön jäljillä^{[vanhentunut linkki]}
• Reposaari-yhdistyksen kotisivut