Reino Kallio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Reino Matias Kallio (21. elokuuta 1939 Lapua – 12. syyskuuta 2021 Lahti[1])[2][3] oli suomalainen tietokirjailija sekä maakunta- ja paikallishistorioitsija.

Koulutus ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallio on sotaorpo, jonka vanhemmat olivat Olga o.s. Vainionpää ja Heikki Kallio.[4] Kallio tuli ylioppilaaksi Lapuan yhteislyseosta 1958,[5] valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi 1964, lisensiaatiksi 1978 ja filosofian tohtoriksi 1982. Hän hoiti oppikoulun, lukion ja peruskoulun lehtorin virkoja 1964–1999 aluksi Pihtiputaalla sekä vuodesta 1970 lähtien Lahdessa pääasiassa Salpausselän lukiossa eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Lisäksi hän oli perustamassa Pihtiputaan lukiota ja toimi sen ensimmäisenä rehtorina 1967–1970. Jyväskylän yliopiston historian laitoksen assistenttina hän oli vuoden 1966.[6] Vuodesta 1986 lähtien Kallio toimi Suomen Historiallisen Seuran tutkijajäsenenä.[7]

Historioitsija

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiantutkijana Reino Kallio perehtyi erityisesti Etelä-Pohjanmaan 1700- ja 1800-luvun historiaan. Hänen väitöskirjansa koski Pohjanmaan kylähallintoa eli oltermannilaitosta, missä yhteydessä hän selvitti kyläjärjestysten ja niistä varsinkin alkuperäisen Lapuan lain (1843) sisällön ja merkityksen. Tutkimustensa perusteella hän loi käsitteet pitäjänlaki ja pitäjäkuri, mutta joutui puukkojunkkariuden synnystä pitkäaikaiseen kiistaan professori Heikki Ylikankaan kanssa.[8] Tutkimusmatkallaan Isossakyrössä 1980 hän ehdotti siellä valmisteilla olleen juuston nimeksi Oltermannia, joka pian sen jälkeen ilmestyi markkinoille.[9]

Käräjäpöytäkirjojen ja paikallisarkistojen lähteiden perusteella Kallio perehtyi Suomen nuorisorikollisuuden syntyhistoriaan sekä loi nykyisen voimassa olevan puukkojunkkariteorian. [10] Siitä on käytetty nimitystä nuorisokapinateoria, joka on lähellä kansainvälisesti tunnetun sosiologin Anthony Giddensin leimaamisteoriaa.[11] Kallion teorialla on perusteltu muun muassa sosiaalisen syrjäytymiskäsitteen käyttöönottoa ja sisältöä Suomessa. [12]

Lisäksi hänen onnistui yhdessä poikansa tekniikan tohtori Timo Kallion kanssa todistaa tunnetun kansannäytelmän Pohjalaisia todelliseksi kirjoittajaksi alahärmäläinen Anton Kangas.[13]. Reino Kallio julkaisi toistakymmentä historiateosta ja noin 60 tieteellistä tai asia-artikkelia. Julkaisuista lähemmin kotisivulla.[14]

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vanhan Saarijärven historia. 1972, 2. painos 1987.
  • Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta. Studia historica Jyväskyläensia 23. 1982.
  • Uuden sivistyksen nousu. Etelä-Pohjanmaan historia V. 1987.
  • Lahden kansa- ja oppikoulut 1870–1975. Lahden historia IV:1. 2005.
  • Häiriköintiä ja henkirikoksia. Eteläpohjalaisnuoret paikallisen kurinpidon kohteena sääty-yhteiskunnan aikana. 2009.
  • Elämän mittainen väitös. 2019.

Luottamustoimet ja yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reino Kallio toimi useita vuosia Akavan Lahden kaupungin paikallisosaston puheenjohtajana sekä opettajajärjestön paikallisissa hallituksissa. Monien vuosikymmenten ajan hän harrasti lions-toimintaa sekä sukututkimusta, joista molemmista hän kirjoitti useita julkaisuja. [15] Kallion puoliso oli peruskoulun äidinkielen lehtorina toiminut filosofian maisteri Vuokko Kallio o.s. Liimatainen, ja perheeseen syntyi kolme lasta ja viisi lastenlasta [16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kallio, Timo: Opettaja Reino Kallio oli aktiivinen tutkija. (muistokirjoitus) Ilkka-Pohjalainen, 29.9.2021, s. 19.
  2. ↑ Veli-Matti Autio: Suomen Historiallisen Seuran matrikkeli 1875–2007, s. 79. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2007.
  3. ↑ Kuosmanen, Ilkka: Lahtelaismies, joka keksi nimen Oltermanni-juustolle. Etelä-Suomen Sanomat, 17.5.2019, s. B4–B5.
  4. ↑ Elämä ilman isää. Toimittanut Susanna Nyrhilä. Vaasa 2015, s. 142–149.
  5. ↑ Lapuan oppikoulut. Lapua 1984, s. 243.
  6. ↑ Etelä-Suomen Sanomat 20.8.2009, s.12.
  7. ↑ http://www.histseura.fi/jasenisto.html
  8. ↑ Historiallinen aikakauskirja 1988–89.
  9. ↑ Kallio, Reino, Elämän mittainen väitös, Lahti 2019, s. 79–80, https://historiatieto.wordpress.com/oltermasnni-juuston-nimi/
  10. ↑ https://fi.wikisource.org/wiki/Kirjallisuutta_oikeustieteest%C3%A4#33.509_Historia Viitattu 7.2.2016.
  11. ↑ Lehtinen, Erkki: Lapuan historia II, s. 69, Rajala, Juha, Kurittajia ja puukkosankareita, s. 28–29. Väkivalta ja sen kontrollointi Kannaksen rajaseudulla 1885–1917. Helsinki 2004. SKS.
  12. ↑ Karjalainen, Jouko, Mitä syrjäytyminen on. Syrjäytymisestä selviytymiseen. 2012
  13. ↑ Kallio, Reino, Elämän mittainen väitös 2019, s. 19, 126–142.
  14. ↑ https://historiatieto.wordpress.com/kirjoittajan-julkaisutoiminta/
  15. ↑ Lapuan oppikoulut 1904–1979, s. 243, Kallio, Reino, Elämän mittainen väitös 2019, 55–56, 162–63.
  16. ↑ Kallio, Reino, Elämän mittainen väitös 2019, s. 19.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Reino_Kallio&oldid=22466636”