Reima (yritys)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reima Oy
Perustettu 1944 (Kankaanpää)
Toimitusjohtaja Elina Björklund[1]
Kotipaikka Vantaa, Suomi[1]
Tuotteet lastenvaatteet
Liikevaihto 69,2M € (2019)[1]
Liikevoitto −11,0M € (2019)[1]
Henkilöstö 207 (2018)[1]
Kotisivu www.reima.fi

Reima Oy on suomalainen lastenvaatevalmistaja, joka perustettiin Kankaanpäässä vuonna 1944.[2] Reiman lisäksi sen vaatemerkkejä ovat Tutta ja Lassie.[2]

Reiman tunnetuimpiin keksintöihin kuuluu Porin Puuvillan kanssa 1960-luvulla kehitetty muovipinnoitettu Enstex-puuvillakangas, jonka ulkopinta on vettä ja likaa hylkivää polyamidia eli nailonia ja sisäpinta pehmeäksi karstattua puuvillaa. Enstexistä tuli suosittu lastenvaatteiden materiaali helppohoitoisuutensa ansiosta.[3]

Tunnettuja Reiman käyttämiä suunnittelijoita ovat olleet Enstexin kehityksessä mukana ollut Reino Koski sekä Kristina Jakobsson-Kärki, joka sai työstään vuonna 1987 Lastenkulttuurin valtionpalkinnon. Muita Reimalle suunnitelleita ovat Hillevi Aalto, Ritva-Liisa Alasaari, Satu Halme, Anneli Kukkonen, Mare Lappalainen, Kari Lepistö, Esa Lukala ja Tarja Salomaa.

Reiman tuotantoa ja historiaa esitellään Kankaanpään kaupunginmuseossa.

Reiman synty liittyy talvisodan aikaan, jolloin Pallo-Paita Oy joutui lähtemään evakkoon Helsingin pommitusten seurauksena ja päätyi Kankaanpäähän. Kankaanpäässä valmistettiin lumipukuja Suomen armeijalle. Jatkosodan kuluessa Pallo-Paita palasi Helsinkiin, mutta Kankaanpäähän jääneet vaatetusammattilaiset perustivat uuden yrityksen, Kankama Oy:n, josta tuli vuonna 1952 Reima-Pukine Oy.[4][5] Kankama Oy:lle rakennettiin vielä jatkosodan kestäessä vuonna 1944 uusi miltei 4 000 neliömetrin tehdasrakennus. Materiaalipulan vuosina käytettiin materiaalina mitä saatiin, kuten armeijan käytöstä poistuneita telttoja.[6]

1950-luvun alussa Reimassa alettiin kehittää uudenlaisia materiaaleja ulkoiluvaatteisiin, kuten Littoisten verkatehtaan kanssa kehitetty Reilon. Reiman pääkohderyhmäksi valittiin 1950-luvun mittaan lapset, vaikka ulkoilupusakoita naisille ja miehille yhä tehtiin. 1960-luvun puolivälissä kehitetystä Enstexistä tuli erittäin suosittu kurahaalareiden ja muiden lasten ulkovaatteiden materiaali. Vuoteen 1970 mennessä 900 työntekijän Reimasta oli kasvanut Pohjoismaiden suurin lastenvaatteiden valmistaja, jonka tuotannosta 40 prosenttia meni vientiin. Yksi kolmesta yhtiön perustajasta ja sen toimitusjohtajana alusta asti toiminut Olavi Jalava menehtyi heti 1970-luvun alussa, vain pari kuukautta sen jälkeen, kun hän oli saanut teollisuusneuvoksen arvonimen[7]. Myöhemmin 1970-luvulla yritys laajeni yhä ja perusti tehtaita myös Parkanoon, Merikarvialle, Honkajoelle, Jämijärvelle ja Raumalle.[6][8]

1980-luvulla jopa 80 prosenttia Reiman tuotannosta vietiin ulkomaille Yhdysvaltoja ja Japania myöden. Vuosikymmenen lopulla Reiman tehtaat sijaitsivat Kankaanpään lisäksi Porissa, Parkanossa ja Ivalossa ja työllistivät 750 henkeä.[6] Reima ajautui konkurssiin Suomen 1990-luvun alun laman myötä vuonna 1991, mutta tilalle perustettiin uusi Reima-Tutta Oy jatkamaan paitsi Reiman, myös konkurssiin menneen lastenvaateyritys Tutta-Tuotteen toimintaa. Tuotantoa alettiin kustannuspaineissa siirtää Baltian maihin, Venäjälle ja Kiinaan.[6] Vuonna 1998 Reima perusti puettavan teknologian kehitysosaston, josta kolme vuotta myöhemmin muodostettiin oma yhtiö Clothing+.[9]


Vuodesta 2011 Reiman osake-enemmistön on omistanut yhdysvaltalainen pääomasijoitusyhtiö The Riverside Company.[8][10]

Markkinointi & Mainonta -lehden ja Taloustutkimuksen vuosittaisessa Brändien arvostus -tutkimuksessa Reima oli vuonna 2014 Suomen toiseksi arvostetuin vaatemerkki Nanson jälkeen.[11]

Tuotanto ja alihankkijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reimalla ei enää ole omia tehtaita, vaan tuotteet teetetään alihankintana. Vuonna 2009 Reiman tuotteista noin 70 prosenttia valmistettiin Kiinassa. Muita suurimpia valmistusmaita olivat Sri Lanka (14 %) ja Etelä-Korea (8 %).[12]

Reiman kiinalaisen alihankkijan on väitetty teettävän uiguureilla pakkotyötä.[13] Reima aikoo lopettaa yhteistyön kyseisen yrityksen kanssa[14].

  1. a b c d e Vainu.io search.vainu.io.
  2. a b Reima.fi – Konserni
  3. Nyman, Hannele & Poutasuo, Tuula: Muovikirja, Arkitavaraa ja designesineitä, s. 122. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29132-3
  4. Pallo-Paita Oy, teoksessa Piippa Lappalainen ja Mirja Almay: Kansakunnan vaatettajat, s. 52–53. WSOY, 1996. ISBN 978-9510208649
  5. Yrityshaku: Pola Oy, Kauppalehti. Viitattu 5.6.2014.
  6. a b c d Lastenvaatettaja Reima Oy, teoksessa Piippa Lappalainen ja Mirja Almay: Kansakunnan vaatettajat, s. 94–95. WSOY, 1996. ISBN 978-9510208649
  7. Biografia-sampo: Olavi Jalava Viitattu 27.10.2021.
  8. a b Historia, Reima Oy.
  9. Leppilahti, Päivi: Puettavan teknologian tarina päättyy Kankaanpäässä – amerikkalainen pörssiyhtiö perusti oman tutkimuslaboratorion Floridaan 6.8.2018. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 22.9.2018. Viitattu 22.9.2018.
  10. Lastenvaatettaja Reima myytiin ulkomaille Taloussanomat. 25.5.2011. Viitattu 14.7.2021.
  11. Kukkonen, Laura: Sloggi ohitti mustan hevosen ja nousi Top 3 -listalle, Markkinointi & Mainonta 24.11.2014, viitattu 21.12.2014.
  12. Moilala, Outi: Ostoja etelästä ja hikipajoista, Kotimaisten vaate- ja urheiluyritysten sosiaalinen ja ympäristövastuu, Seurantaraportti 2009[vanhentunut linkki], Puhtaat vaatteet -kampanja, FinnWatch 1/2010, sivu 17. Viitattu 22.9.2014.
  13. Yle jäljitti tuttujen ketjujen yhteyksiä uiguurien sortoon Kiinassa – Reiman takki on kuvattu pakkotyöhön liitetyssä yrityksessä, Lidlin toppahousuja on tehty Xinjiangissa Yle Uutiset. Viitattu 13.8.2021.
  14. Reima lopettaa yhteistyön Xinjiangiin kytkeytyvän kiinalaisyrityksen kanssa – Ylen selvityksessä Reiman alihankkija yhdistettiin mahdolliseen pakkotyöhön Yle Uutiset. Viitattu 13.8.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]