Rehoboth

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rehoboth
Rehoboth yläilmoista nähtynä
Rehoboth yläilmoista nähtynä

Rehoboth

Koordinaatit: 23°19′11″S, 17°05′22″E

Valtio Namibia Namibia
Alue Hardapin alue
Aikavyöhyke UTC+1

















Rehoboth on namibialainen kaupunki (town), joka sijaitsee aivan Kravun kääntöpiirin tuntumassa, sen pohjoispuolella. Se sijaitsee 90 kilometriä etelään maan pääkaupungista Windhoekista. Rehoboth sijaitsee korkealla tasangolla, ja siellä on useita kuumia lähteitä. Kaupunki saa sadetta keskimäärin vain 240 mm vuodessa, vaikkakin vuosien 2010–2011 sadekautena sinne satoikin 731 mm.[1] Namibian väestölaskujen mukaan vuonna 2005 Rehobothissa oli 21 378 asukasta ja vuonna 2011 28  843 asukasta.

Rehobothia halkoo pohjoisesta etelään kansallinen maantie B1, joka myös toimii kaupungin kahden vaalipiirin rajana, länsipuolella on Rehobothin kaupungin länsipiiri ja itäpuolella itäpiiri. Rehoboth on bastereiden ydinaluetta; nämä elävät edelleen vuoden 1872 “Isällisten lakien” mukaan.[2]

Rehoboth jakautuu kahdeksaan kaupunginosaan, joista käytetään nimitystä block. Kaupungin vanhimman osan muodostavat blokit A, B ja C, joista blokissa B on suurin osa julkisista palveluista ja kaupoista. Blokki D:ssä asuu kaupungin varakkain väki. Blokki E on köyhin kaupunginosa, ja se oli apartheid-aikana varattu mustille. Blokit F, G ja H ovat uusimmat kaupunginosat. Kaupungin nykyinen pormestari, hra Pieters, asuu blokissa E.

Julkisiin palveluihin kuuluvat sairaala, ala- ja yläkoulut sekä alueellinen oikeus ja siihen kuuluva maistraatti. Kaupunki saa vetensä Oanobin padosta, joka sijaitsee kuuden kilometrin päässä kaupungista. Suurin osa kaupungin asukkaista kuuluu bastereihin.

Saksan Lounais-Afrikan postimerkki leimattuna Rehobothissa vuonna 1901.
Kai ǀGarub (perinteinen kuninkaallinen titteli, joka tarkoittaa ‘suurta leopardia’), Hans Eichab, ǃAinîn perinteisen yhteisön päällikkö.

Rehobothin seudun alkuperäisasukkaat kuuluivat san-kansaan (Haiǁom) ja damaroihin, tarkemmin ǃAinîn perinteiseen yhteisöön (Kalaharin damaroiden alaryhmä), jotka molemmat ovat joko sukupuuttoon kuolleita tai täysin muihin ryhmiin assimiloituneita yhteisöjä.[3] Nämä ryhmät saapuivat Rehobothin kuumille lähteille 1500-luvulla ja antoivat paikalle nimen ǀGaoǁnāǀaus (‘kaatuvan puhvelin lähde’) samoihin aikoihin, kun damaroiden sisäinen koheesio väheni. ǃAinîn-ryhmä asettui myöhemmin, 1700-luvun puolessavälissä, ǃNawasesiin, 11 km koilliseen Rehobothista, johtajanaan päällikkö Xomaǀkhāb (järjestyksessä kolmas päällikkö, joka eli n. 1725–50).

Paikallisten damaroiden johtaja on itsenäisessä Namibiassa ǃAinîn-ryhmän johtaja, jonka tittelinä on Kai ǀGarub (‘suuri leopardi’). Tällä hetkellä tässä virassa on päällikkö Hans Eichab.

ǀGaoǁnāǀaus sai myöhemmin uuden nimen ǀAnes (‘savun paikka’), jonka sille antoivat ǃHoaxaǃnâsin rooinasie-namat, jotka asettuivat tälle seudulle hetkeksi, ennen kuin vaelsivat Hoachanasiin. “Savu” viittasi kuumista lähteistä kylminä talviaamuina nousevaan höyryyn.[4] Namojen ǀHūǃgaoben-ryhmä päätti asettua aloilleen jonkin matkan päähän lähteistä, jotta he eivät karkottaisi siellä olevia riistaeläimiä pois.

Vuonna 1845 Swartbooi-ryhmän ǁKhauǀgôan-klaani saapui Rehobothiin johtajinaan Willem Swartbooi (ǃHuiseb ǂHaobemâb) ja Franz Heinrich Kleinschmidt, joista jälkimmäinen oli Reinin lähetyksen lähetyssaarnaaja. Kleinschmidt nimesi paikan tuona vuonna Rehobothiksi, ja hän perusti sinne lähetysaseman. (Rehoboth merkitsee ‘katuja’ heprean kielellä.[4])[5] Vuonna 1864 namat jättivät alueen sen jälkeen, kun Oorlam afrikanerit olivat hyökänneet heidän kimppuunsa.[6] Kun ǀhôaǀaranit (oorlam afrikanerit) olivat saapuneet ǀAeǁgamsiin (Windhoekiin) vuonna 1840, alkoi ǀhôaǀaran-ǁkhauǀgôan (oorlam afrikanerien ja swartbooi namojen välinen) -sotatila. Tämä tila jatkui vuodesta 1840 aina vuoteen 1865 saakka, ja oorlam afrikanerit hyökkäilivät Rehobothissa asuneita swartbooi namoja vastaan, minkä seurauksena viimeksi mainitut pakenivat Amaibiin ǃOeǂgâbin alueelle (Erongon alueelle). Rehobothin alue jäi enimmäkseen tyhjäksi, lukuun ottamatta swartbooi namoja, jotka hakivat suojaa ǀHūǃgaobenista.

Vuonna 1870 basterit, jotka olivat vaeltaneet pohjoiseen Kapin koloniasta vuonna 1868, tulivat tälle alueelle ja saivat luvan asettua Rehobothiin.[7] Lupa saatiin Okahandjan rauhanneuvotteluissa 23.9.1870. Muutaman vuoden kuluessa basterit assosioitiin vahvasti Rehobothiin ja heitä kutsuttiin Rehoboth bastereiksi tai rehobothilaisiksi. Heitä oli vuonna 1870 333 henkeä, vuonna 1874 800 henkeä ja vuonna 1885 1 500 henkeä. Tämän kasvavan väestön jäseniä asettui myös ympäristöön, joka tuli tunnetuksi nimellä Rehoboth Gebiet (‘Rehobothin alue’).

Rehoboth vuonna 1908

Vuonna 1885 basterien johtaja Hermanus van Wyk allekirjoitti suojelu- ja ystävyyssopimuksen Saksan keisarikunnan kanssa, joka antoi hänen säilyttää jonkin verran itsenäisyyttä alistuen samalla siirtomaahallinnon alle. Rehobothin ja saksalaisten suhde oli läheinen seuraavien 30 vuoden ajan, mutta vuonna 1914, kun ensimmäinen maailmansota oli alkanut, saksalaiset käyttivät bastereita vahtimaan eteläafrikkalaisia sotavankeja — vastoin värväyssopimusta — ja tämä johti aseelliseen kapinaan. Saksalaisten joukot hyökkäsivät nyt Rehobothiin ja surmasivat basterisiiviilejä ja hyökkäsivät myös pakolaisia vastaan Sam Khubis -vuorella, mutta huolimatta ylivoimaisesta aseistuksestaan he eivät kyenneet murskaamaan bastereita. Seuraavana päivänä saksalaiset perääntyivät ja Rehobothin basteriyhteisö sai hengähtää.[8]

Etelä-Afrikka miehitti Lounais-Afrikan vuonna 1915, ja kymmenen vuotta myöhemmin uusi kapina syntyi Rehobothissa. Tämä kapina kukistettiin, kun siirtomaaisännät hyökkäsivät sitä vastaan konekiväärein ja lentokonein, ja eteläafrikkalaiset marssivat kaupunkiin ja pidättivät yli 600 henkeä.

Rehoboth on luokiteltu pikkukaupungiksi (town), ja kaupunginvaltuustossa on seitsemän henkeä.[9]

SWAPO voitti vuoden 2015 vaalit saaden 4 519 ääntä ja neljä valtuustopaikkaa. United People's Movement (UPM) sai 3 101 ääntä ja kolme valtuustopaikkaa. Vaalien tulokset olivat seuraavat:[10]

Rehobothin paikallisvaalit 2015
Puolue Äänimäärä Ääniosuus Paikkoja
SWAPO 4 519 53,9% 4
United People’s Movement 3 101 37,0% 3
DTA 482 5,8% 0
Rally for Democracy and Progress 179 2,1% 0
United Democratic Front of Namibia 99 1,2% 0
Yhteensä 8 380 100% 7

Vuoden 2020 vaalit voitti täpärästi Landless People's Movement (LPM), joka sai hyvän tuloksen koko Hardapin alueella. LPM sai 2 468 ääntä ja kaksi valtuustopaikkaa, kun SWAPO sai 2 322 ja samoin kaksi valtuustopaikkaa. Paikallinen Rehoboth Independent Town Management Association sai 1 523 ääntä ja niin ikään kaksi paikkaa, kun viimeisen paikan sai UPM 841 äänellä. Tulokset olivat seuraavat:[11]

Rehobothin paikallisvaalit 2020
Puolue Äänimäärä Ääniosuus Paikkoja
Landless People’s Movement 2 468 32,8% 2
SWAPO 2 322 30,9% 2
Rehoboth Independent Town Management Association 1 523 20,2% 2
United People's Movement 841 11,2% 1
Independent Patriots for Change 320 4,3% 0
United Democratic Front of Namibia 39 0,5% 0
Yhteensä 7 513 7

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkia palvelee Rehobothin rautatieasema. Kaupungilla on myös pieni lentokenttä pienkoneille lähellä Oanobin patoa. Kaupungin länsipuolella on Gamsbergin luonnonsuojelualue.

Tunnettuja rehobothilaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Werner Menges: Rainy season was one for the record books. The Namibian, 26.5.2011. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.12.2011. (englanniksi)
  2. Shampapi Shiremo: New Era - Hermanus van Wyk: The 'Biblical Moses' of the Rehoboth Baster Community New Era. 31.3.2012. Windhoek: New Era. Arkistoitu 31.3.2012. Viitattu 29.9.2019. (englanti)
  3. Klaus Dierks: Chronology of Namibian History – From Pre-Historical Times To Independent Namibia. Windhoek: Namibia Scientific Society, 2002. ISBN 99916-40-10-X (englanti)
  4. a b Rudolf Britz, Hartmut Lang, Cornelia Limpricht: A Concise History of the Rehoboth Basters until 1990, s. 12. Rehoboth: Klaus Hess Publisher, 1999. ISBN 99916-74-71-3 ()
  5. Rehoboth, Namibia Namibia 1-on-1. Viitattu 21.2.2011.
  6. Klaus Dierks: Chronologie der namibischen Geschichte, 1864 Klaus Dierks. Viitattu 21.2.2011. (saksa)
  7. Shampapi Shiremo: Hermanus van Wyk: The ‘Biblical Moses’ of the Rehoboth Baster Community. New Era, 26.5.2011. Windhoek. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2012. (en)
  8. Sam Khubis rehobothbasters.com. Arkistoitu 2.4.2012. Viitattu 25.4.2012.
  9. Know Your Local Authority. Election Watch, 2015, nro 3, s. 4. Institute for Public Policy Research. (en)
  10. Local elections results Electoral Commission of Namibia. Arkistoitu 10.12.2015. Viitattu 10.12.2015.
  11. 2020 Local Authority Elections Results and Allocation of Seats 29.11.2020. Electoral Commission of Namibia. Arkistoitu 24.1.2021. Viitattu 3.12.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]