Verbenakasvit
| Verbenakasvit | |
|---|---|
 Kirjotulikruunu (Lantana camara) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: |
Verbenakasvit Verbenaceae Adans. |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Verbenakasvit eli rautayrttikasvit (Verbenaceae) on kasvien heimo, jonka luokitus on ollut häilyväistä. Monet sen kasvit on siirretty heimoon Lamiaceae. Siihen on kuulunut noin 90 sukua, joissa on lähes kolmetuhatta lajia: puita, pensaita ja ruohovartisia kasveja.[1] Nykyään sukujen määrä on vähentynyt 31:een, lajien 918:aan.[2]
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verbenakasvit ovat köynnöksiä, pensaita tai puita, harvemmin moni- tai yksivuotisia ruohoja, usein aromaattisia. Varret ovat usein nelikulmaiset. Lehdet ovat vastakkaisia ja sahalaitaisia. Kukat ovat usein melko heikosti vastakohtaisia, sijaitsevat tertuissa tai mykeröissä, ja verhiö ja teriö ovat selvästi erillään toisistaan (välissä tilaa); teriö on torvimainen. Heteet ovat vaihtelevassa määrässä palhottomia. Emiön sikiäimessä on neljä siemenaihetta, ja vartalo on tavallisesti lyhyt, luotti tavallisesti pallomainen. Hedelmä on verhiön peitossa.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimo on trooppinen, mutta on levinnyt myös lämpimänlauhkeille alueille. Enemmistö lajeista kasvaa Etelä-Amerikassa. Euroopassa lienee yksi ainoa alkuperäinen laji, rohtoverbena eli rohtorautayrtti (Verbena officinalis).[2][3]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verbenakasvien 31 sukua ja 918 lajia ryhmitellään kymmeneksi tribukseksi:[2]
- Petreeae Briquet. Pensaita ja köynnöksiä; kukat enemmän tai vähemmän säteittäisiä; hedelmä avautumaton ja mehevä. Vain potkurikukkien (Petrea) suku, jossa 12 lajia Meksikosta Amazonasiin ulottuvalla alueella.
- Duranteae Bentham. Puita, pensaita ja ruohoja. Sukuja kuusi, lajeja 192 enimmäkseen Yhdysvaltain eteläosasta Argentiinaan ulottuvalla alueella, jonkin verran Afrikassa ja Intiassa. Suurin suku on piiskayrtit (Stachytarpheta), jossa on 130 lajia.
- Casselieae Troncoso. Kukinto lehtihankainen. Sukuja kolme, lajeja 14 Meksikosta ja Karibian alueelta Argentiinaan ulottuvalla alueella.
- Citharexyleae Briquet. Kolme sukua ja 135 lajia Etelä-Yhdysvalloista Argentiinaan. Runsaslajisin suku on tulihelmet (Citharexylum, 130 lajia).
- Priveae Briquet. Yksi suku (Priva), jossa 21 lajia tropiikissa ja lämpimillä alueilla.
- Tribus nimeämätön: suku Rhaphithamnus, jossa kaksi lajia Chilessä ja Argentiinassa; kukinto lehtihangassa; hedelmä mehevä.
- Neospartoneae Olmstead & O'Leary. Kolme sukua, kuusi lajia Argentiinassa, Chilessä Patagoniaan etelässä.
- Tribus nimeämätön: vain laji Dipyrena juncea Chilen lauhkeassa osassa ja Argentiinassa.
- Verbeneae Dumortier. Kolme sukua, 260 lajia enimmäkseen Amerikassa, myös Euraasiassa ja Afrikassa. Verbenoita eli rautayrttejä (Verbena) on 200 lajia.
- Lantaneae Endlicher. Kasveissa eteerisiä öljyjä. Sukuja 9, lajeja 275 pääasiassa Amerikassa. Runsaslajisimmat suvut ovat Lippia (120 lajia) ja tulikruunut (Lantana, 100 lajia).
Suvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä][4][5] (suomenkieliset nimet:[6][7])
- Acantholippia
- Aloysia – terttuverbenat
- Bouchea
- Casselia
- Chascanum
- Citharexylum – tulihelmet
- Coelocarpum
- Diostea
- Diphyllocalyx
- Dipyrena
- Duranta – kastepensaat
- Glandularia – liuskaverbenat eli liuskarautayrtit
- Hierobotana
- Isidroa
- Junellia
- Lampayo
- Lantana – tulikruunut
- Lippia
- Mulguraea
- Nashia
- Neosparton
- Parodianthus
- Petrea – potkurikukat
- Phyla – nuppiot
- Pitraea
- Priva
- Recordia
- Rehdera
- Rhaphithamnus
- Stachytarpheta – piiskayrtit
- Tamonea
- Verbena – verbenat eli rautayrtit eli rautaverbenat
Huulikukkaiskasveihin (Lamiaceae) siirrettyjä sukuja ovat muun muassa jemanet (Gmelina) ja Tectona.
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunnettuja lajeja ovat esimerkiksi:
- rohtoverbena (Verbena officinalis) – lääkekasvi, jolla on ajateltu olevan yliluonnollisia voimia.[8]
- tulikruunut, varsinkin kirjotulikruunu (Lantana camara) – koristekasveja.
- sitruunaverbena (Aloysia triphylla) – mausteyrtti.
- tiikki (Tectona grandis) – huonekalupuu; nykyään huulikukkaiskasveissa (Lamiaceae).
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kirjotulikruunu (Lantana camara) -
-
Sitruunaverbena (Aloysia triphylla) -
-
Kultakastepensas (Duranta erecta) -
Glandularia aristigera -liuskaverbenalaji -
-
-
-
Sinipotkurikukka (Petrea volubilis) -
-
-
-
Cayennenpiiskayrtti (Stachytarpheta cayennensis)
.jpg)
_-_Leaning_Pine_Arboretum_-_DSC05605.JPG)
_at_Appughar_Park_01.JPG)
_ligustrina._(8726479163).jpg)
.jpg)
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Watson, L. & Dallwitz, M.J.: The families of flowering plants 1992–2009. Institute of Botany, Chinese Academy of Sciences. Arkistoitu 25.11.2017. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d Stevens 2001–, viitattu 22.1.2015.
- ↑ http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/verbenaceaemap.gif
- ↑ Govaerts, R. et al.: Verbenaceae J.St.-Hil. (Luettelon suvut paitsi Glandularia.) Plants of the World Online. 2021. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 10.3.2021. (englanniksi)
- ↑ List of Genera in Verbenaceae
- ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Verbenaceae Viitattu 10.3.2021.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Verbenakasvit – Verbenaceae Viitattu 10.3.2021.
- ↑ Exotic Garden (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ITIS: Verbenaceae (englanniksi)