Siirry sisältöön

Rautatiejärjestelmä

Wikipediasta

Rautatiejärjestelmä on laaja ja monimutkainen kokonaisuus, joka kattaa kaikki ne infrastruktuurit, teknologiat, toiminnot ja organisaatiot, jotka liittyvät rautateiden suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja liikennöintiin. Rautatiejärjestelmän keskeiset osa-alueet ovat seuraavat:[1]

Rata- ja raideinfrastruktuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rata- ja raideinfrastruktuuri käsittää raiteet, ratapenkereet ja siltarakenteet, asemat ja pysäkit sekä huoltoraiteet ja varikot. [2]

Raiteet muodostuvat kahdesta rinnakkaisesta kiskosta, jotka on kiinnitetty poikittaisiin pölkkyihin. Raideleveyksiä on erilaisia, joista yleisin on standardiraideleveys 1435 mm. Raiteet kulkevat erityisesti rakennetuilla penkereillä ja ylittävät esteitä silloilla ja tunneleilla. [2]

Asemat ja pysäkit ovat paikkoja, joissa matkustajat nousevat junaan tai poistuvat junasta. Näitä voivat olla pienet pysäkit tai suuret kaupunkien keskuksissa sijaitsevat asemarakennukset. [2]

Huoltoraiteet ja varikot ovat alueita junien huoltoon, kunnossapitoon ja pysäköintiin.[2]

Rautatiekalusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatiekalusto käsittää vetokaluston, matkustajavaunut ja tavaravaunut.[3]

Vetokalusto sisältää junanveturit, kuten höyry-, diesel- ja sähköveturit, joita käytetään junan vetämiseen. [3]

Matkustajavaunut ovat vaunuja, jotka on suunniteltu matkustajien kuljettamiseen, kuten tavalliset matkustajavaunut, makuuvaunut ja ravintolavaunut. [3]

Tavaravaunut ovat vaunuja, jotka on suunniteltu erityyppisten tavaroiden kuljettamiseen, mukaan lukien kontit ja irtotavarat.[3]

Opastimet ja liikenteenohjausjärjestelmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opastimet ja liikenteenohjausjärjestelmät koostuvat opastinjärjestelmistä ja liikenteenohjauksesta. [4]

Opastinjärjestelmiä käytetään junien liikkeiden ohjaamiseen ja turvallisuuden varmistamiseen. [4]

Liikenteenohjauskeskukset hallinnoivat junaliikennettä ja varmistavat aikataulujen noudattamisen.[4]

Energiajärjestelmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiajärjestelmät käsittävät sähköistysjärjestelmät ja diesel- sekä höyrykäytön.[5]

Sähköistysjärjestelmiä käytetään sähkövetureille ja ne sisältävät yläjohtimet, eli ajolankajärjestelmän tai ”kolmannet kiskot” eli virtakiskon. [5]

Diesel- ja höyrykäyttöä käytetään alueilla, joilla sähköistys ei ole mahdollista tai kannattavaa.[5]

Turvallisuus ja kunnossapito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvallisuus ja kunnossapito sisältävät turvallisuusjärjestelmät ja kunnossapidon.[6]

Turvallisuusjärjestelmiä ovat teknologiat, kuten automaattiset jarrujärjestelmät ja törmäyksenestojärjestelmät, jotka varmistavat junien turvallisen liikkumisen. [6]

Kunnossapito tarkoittaa ratojen, kaluston ja infrastruktuurin säännöllistä tarkastusta ja huoltoa.[6]

Hallinto ja sääntely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto ja sääntely käsittävät rautatieviranomaiset ja sääntelyelimet sekä rautatieyhtiöt. [7]

Rautatieviranomaiset ja sääntelyelimet ovat organisaatioita, jotka asettavat standardit ja säännökset rautatieliikenteelle. [7]

Rautatieyhtiöt ovat yrityksiä, jotka omistavat ja liikennöivät rautateitä ja junia, ja ne voivat olla julkisia tai yksityisiä toimijoita.[7]

Teknologia ja innovaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teknologia ja innovaatio käsittävät digitaaliset järjestelmät ja automaattiset junat. Digitaaliset järjestelmät hyödyntävät teknologioita, kuten big dataa, tekoälyä ja IoT:tä, parantaakseen tehokkuutta ja turvallisuutta. Automaattiset junajärjestelmät ovat kehittyneitä järjestelmiä, erityisesti kaupunkien metro- ja lähiliikenteessä.[8]

Yhteiskunnallinen merkitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatiejärjestelmä on keskeinen osa modernia infrastruktuuria, jolla on suuri vaikutus talouteen, ympäristöön ja yhteiskunnan toimivuuteen. Se mahdollistaa suuren ihmis- ja tavaramäärän liikkumisen tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti, mikä tekee siitä tärkeän osan globaalia liikenneverkostoa.[9]

  1. Rautatiesektorin toimijat Traficom. 5.2.2024. Viitattu 30.6.2024.
  2. a b c d Tie- ja ratainfrastruktuurin elinkaariarvioinnin opas www.doria.fi. 28.12.2020. Viitattu 30.6.2024.
  3. a b c d Rautatiekalusto. Wikipedia, 28.5.2023. Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
  4. a b c Rautatieliikenteenohjaus Fintraffic. Viitattu 30.6.2024.
  5. a b c Radan sähköistys – Helsinki – Pietari rautatie 150-vuotta helsinkipietari150.vayla.fi. Viitattu 30.6.2024.
  6. a b c Valtion rataverkon kunnossapito Väylävirasto. Viitattu 30.6.2024.
  7. a b c Rautatiemarkkinat Rautatiealan sääntelyelin. 27.3.2024. Viitattu 30.6.2024.
  8. Edellytykset tulevaisuuden rautatieliikenteelle rakennetaan nyt Digirata. Viitattu 30.6.2024.
  9. Karkku : Rautatie mullisti maata ja maisemaa www.karkku.net. Viitattu 30.6.2024.