Rautakaktukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rautakaktukset
Ferocactus pilosus luonnollisessa kasvuympäristössään.
Ferocactus pilosus luonnollisessa kasvuympäristössään.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Alaheimo: Cactoideae
Tribus: Cacteae
Suku: Rautakaktukset Ferocactus
Britton & Rose (1922)
Katso myös

  Rautakaktukset Wikispeciesissä
  Rautakaktukset Commonsissa

Rautakaktukset (Ferocactus) on pohjoisamerikkalainen kaktuskasvisuku, jonka 29 lajia ovat pallomaisia tai lieriömäisiä, ja niillä on mehiläispölytteiset, säteittäissymmetriset kukat. Tieteellisen nimen alkuosa tulee latinan sanasta ferox 'hurja, villi', mikä viittaa kasvien hurjaan piikkisyyteen. Rautakaktusten läheisiä sukulaisia ovat siilikaktukset (Echinocactus), joista ne eroavat siten, että niiden varren päässä ei koskaan ole tiheää villamaista karvoitusta.[1]

Rautakaktukset ovat yksi- tai monivartisia, usein kookkaiksi kasvavia. Varsi on pallomainen, usein päältä painunut, tai lieriömäinen. Uurteita siinä on muutama tai paljon, ja usein ne ovat syviä ja silmäänpistäviä. Areolit ovat tavallisesti kookkaita, ja niissä on mettä erittäviä rauhasia sekä vaihtelevanlaisia piikkejä, jotka voivat olla koukkukärkisiä (äimämäisiä). Kukat kehittyvät ainoastaan nuoriin areoleihin yksittäin. Kukat ovat kaksineuvoisia, säteittäisiä, suppilomaisia tai kellomaisia ja niissä on huomiota herättäviä suomuja. Kehän ja hetiön välissä on niitä toisistaan erottava karvakiehkura. Hedelmä on pallomainen tai pitkänomainen, paksuseinäinen, kuiva tai mehevä ja avautuu tyvirei'illä tai epäsäännöllisillä raoilla. Siemenet ovat soikeita, kiiltävän mustahkoja, litteitä, koveria tai hieman kuoppapintaisia.[2]

Erityisen runsaasti rautakaktuksia tavataan Kalifornian niemimaalla, mutta suvun levinneisyys ulottuu Yhdysvaltojen lounaisosista Meksikon keskiosiin asti.[3]

Suvun katsotaan (tässä) käsittävän 29 lajia.[4]

  • Ferocactus alamosanus
  • Ferocactus chrysacanthus
  • Ferocactus cylindraceus
  • Ferocactus diguetii
  • Ferocactus eastwoodiae
  • Ferocactus echidne
  • Ferocactus emoryi
  • Ferocactus flavovirens
  • Ferocactus fordii
  • Ferocactus glaucescens
  • Ferocactus gracilis
  • Ferocactus haematacanthus
  • Ferocactus hamatacanthus
  • Ferocactus herrerae
  • Ferocactus histrix
  • Ferocactus johnstonianus
  • Ferocactus latispinusrautakaktus
  • Ferocactus lindsayi
  • Ferocactus macrodiscus
  • Ferocactus peninsulae
  • Ferocactus pilosus
  • Ferocactus pottsi
  • Ferocactus robustus
  • Ferocactus santa-maria
  • Ferocactus schwarzii
  • Ferocactus tiburonensis
  • Ferocactus townsendianus
  • Ferocactus viridescens
  • Ferocactus wislizeni
  1. Anderson 2001: 326.
  2. Anderson 2001: 326s
  3. Anderson 2001: 327.
  4. Anderson 2001: 327ss

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]