Rauta(III)hydroksidi
Rauta(III)hydroksidi | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | Fe(OH)3 |
Moolimassa | 106,874 g/mol |
Ulkomuoto | Punaruskeaa kiteistä ainetta[1] |
Tiheys |
3,4–3,9 g/cm3[2] 3,1 g/cm3[3] |
Liukoisuus veteen | Ei liukene[1] |
Rauta(III)hydroksidi eli ferrihydroksidi (Fe(OH)3) on epäorgaaninen raudan yhdiste, jonka kaava esitetään usein vesipitoisen rauta(III)oksidin muodossa (Fe2O3·n H2O). Tässä n on tyypillisimmin 1, 2 tai 3. Yhdistettä käytetään väriaineena ja adsorbenttina.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa rauta(III)hydroksidi on punaruskeata kiinteää ainetta, joka kuumennettaessa muuttuu rauta(III)oksidiksi. Yhdiste ei liukene veteen eikä alkoholeihin. Rauta(III)hydroksidin happo-emäsluonne on vallitsevasti emäksinen, mutta sillä on myös amfoteerisia ominaisuuksia ja se liukenee väkeviin emäksisiin liuoksiin muodostaen feraatteja.[1][2][4][5]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauta(III)hydroksidia voidaan valmistaa saostamalla sitä rauta(III)-ioneja sisältävästä liuoksesta ammoniakin tai alkalimetallihydroksidin esimerkiksi natriumhydroksidin avulla. Saostunut tuote on usein amorfista.[1][2]
- Fe3+(aq) + 3 NaOH(aq) → Fe(OH)3(s) + 3 Na+(aq)
Rauta(III)hydroksidia saadaan myös hydrolysoimalla rauta(III)alkoksideja. Myös rauta(II)hydroksidi hapettuu herkäksi rauta(III)hydroksidiksi.[2][1]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauta(III)hydroksidia käytetään adsorboivana aineena kaasujen puhdistuksessa, abrasiiveissa sekä keltaisissa ja punaisissa väriaineissa.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 187. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ a b c d e Alan M. Stolzenberg: Iron Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 2.12.2010
- ↑ Haynes, William M. (toim.): CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4-67. (97. painos) CRC Press, 2016. ISBN 9781439814628 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.12.2020). (englanniksi)
- ↑ Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 554. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.12.2010). (englanniksi)
- ↑ Amit Arora: Text Book Of Inorganic Chemistry, s. 692. Discovery Publishing House, 2005. ISBN 978-8183560139 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.12.2010). (englanniksi)