Ratkaisukeskeinen journalismi
Ratkaisukeskeinen journalismi (engl. constructive journalism) on lähestymistapa, joka pyrkii tasapainottamaan perinteisen uutisoinnin negatiivista valenssia ja lisäämään positiivista näkökulmaa. Se ei keskity pelkästään ongelmien raportointiin, vaan esittelee myös mahdollisia ratkaisuja ja myönteisiä kehityssuuntia. Tämän journalismin muodon tavoitteena on tarjota syvällisempää ja ratkaisuhakuisempaa uutisointia, joka voi inspiroida ja motivoida yleisöä toimimaan ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Ratkaisukeskeinen journalismi sisältää seuraavat keskeiset elementit:
- Positiivisten ratkaisujen esittäminen: Perinteisen ongelmakeskeisen uutisoinnin sijaan korostetaan ratkaisujen ja positiivisten esimerkkien esille tuomista.
- Tasapainoinen näkökulma: Uutisoinnissa pyritään tasapainottamaan negatiivinen ja positiivinen valenssi, mikä tarkoittaa sekä ongelmien että ratkaisujen käsittelyä.
- Emootioiden vaikutus: Positiivinen journalismi ottaa huomioon uutisten emotionaalisen vaikutuksen yleisöön, pyrkien edistämään myönteisiä tunteita ja vähentämään negatiivisten tunteiden aiheuttamaa kuormitusta.
- Käytännönläheiset menetelmät: Käytetään positiivisen psykologian periaatteita, kuten korkean laadun yhteyksiä (engl. High Quality Connections) ja positiivisen palautteen antamista, parantamaan sekä uutisten sisältöä että toimituksen työympäristöä.[1]
Ratkaisukeskeinen journalismi on kehitetty osana Cathrine Gyldenstedin tutkimusta, jossa yhdistetään positiivisen psykologian löydöksiä ja sovelletaan niitä journalismin käytäntöihin. Tämä lähestymistapa on kuvattu hänen opinnäytetyössään ”Innovating News Journalism Through Positive Psychology” Pennsylvanian yliopistossa.
Ratkaisukeskeinen journalismi Ylellä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisradio aloitti ratkaisukeskeisen journalismin tekemisen ensimmäisenä uutismediana Suomessa kymmenen vuotta sitten Svenska Ylen sisältöpäällikön Jonas Jungarin aloitteesta. Tämä lähestymistapa pyrkii vastaamaan erityisesti nuorten tarpeisiin ja vähentämään uutisten välttelyä tarjoamalla sisältöä, joka ei keskity pelkästään negatiivisiin aiheisiin.
Ylen tavoitteena on tarjota uutisia, jotka suhteuttavat ja taustoittavat tapahtumia sekä nostavat esille ihmisten tarinoita, visioita, unelmia, suunnitelmia ja mahdollisuuksia. Tavoitteena on tasapainottaa uutisointia siten, että se sisältää myös toivon ja ratkaisujen elementtejä, mikä auttaa vahvistamaan yhteiskuntaa ja parantamaan demokratian toimivuutta.
Erityisesti nuorille suunnattu uutissisältö julkaistaan Ylen eri palveluissa, kuten Yle Watt Nytt, Yle X3M Nyheter, Yle Mix ja Yle Kioski. Lyhyet videot ovat suosittuja nuorten keskuudessa, ja tutkimusten mukaan tämä formaatti tavoittaa nuoret parhaiten. Lyhyiden videoiden avulla voidaan välittää vakaviakin aiheita helposti omaksuttavassa muodossa.[2]
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tony Harcupin mukaan ratkaisukeskeinen journalismi voi poiketa merkittävästi journalismin "vahtikoiran" roolista, koska se pyrkii tarjoamaan ratkaisuja ongelmiin sen sijaan, että keskittyisi valtaapitävien kritisoimiseen tai vallan väärinkäytösten paljastamiseen. Tämä voi johtaa siihen, että journalismin perusperiaatteet, kuten objektiivisuus ja valtaapitävien valvonta, jäävät toissijaisiksi, kun keskitytään positiivisiin ja inspiroiviin kertomuksiin ongelmien ratkaisusta. Harcup myös huomauttaa, että vaikka ratkaisukeskeinen journalismi voi inspiroida toimijuutta ja optimistisuutta, se voi samalla sivuuttaa syvemmät yhteiskunnalliset ongelmat ja vähentää kriittisen tarkastelun tilaa. Näin ollen se voi rikkoa journalismin perusperiaatteita ja heikentää sen roolia demokraattisen keskustelun edistäjänä ja vallan vahtikoirana.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Gyldensted, C. ”Innovating News Journalism Through Positive Psychology.” University of Pennsylvania, 2011, sivu 23.
- ↑ Törn-Mangs, Johanna: Lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään journalismiin 2.6.2024. Yleisradio. Viitattu 6.8.2024.
- ↑ Harcup, Tony: The Struggle for News Value in the Digital Era Journalism and Media. 22.8.2024. MDPI. Viitattu 18.10.2024.