Rastaskerttunen
| Rastaskerttunen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Kerttuset Acrocephalidae |
| Suku: | Ruokokerttuset Acrocephalus |
| Laji: | arundinaceus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Acrocephalus arundinaceus |
|
 |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus) on lähes laulurastaan kokoinen ruovikoissa viihtyvä lintu. Se kuuluu ruokokerttusten sukuun.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on 19–20 cm, paino 25–30 g ja siipien kärkiväli 25–29 cm.
Rastaskerttunen on isompi ja tukevampi kuin samannäköinen rytikerttunen. Se on päältä ruskea, vatsapuolelta valkeankirjava. Silmäkulmajuova on voimakas, rinnassa on harmahtava sävy. Rastaskerttusella on karhea, voimakas laulu (”krek krek divi divi krääk krääk kerrek kerrek kshää kshää kreek kreek…”), joka muistuttaa rytikerttusen laulua mutta on hitaampaa, selvempää ja paljon karkeampaa. Sukupuolet ovat samannäköisiä.
Vanhin suomalainen rengastettu rastaskerttunen on ollut 4 vuotta 13 päivää vanha.[3] Euroopan vanhin on ollut saksalainen, vähintään 10 vuotta vanha lintu.[4]
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rastaskerttunen esiintyy Länsi-Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta keskisen Aasian halki Japaniin saakka. Talvehtii trooppisessa Afrikassa, itäiset populaatiot Kaakkois-Aasiassa. Suomessa yleistyvä laji pääosin Etelä-Suomen laajoissa ruovikoissa. Suomessa pesinee 50–100 paria ja se on uhanalaisuudeltaan vaarantunut (VU)[5]. Mahdollisesti suurin osa laulavista koiraistamme jää parittomiksi. Keväällä ensimmäiset laulajat havaitaan toukokuun alkupuoliskolla, mutta lisää rastaskerttusia saapuu vielä myöhään kesäkuussa. Syksyllä ne katoavat elo-syyskuussa, joskus harvoin tavataan myöhemmin syksyllä.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laajat, järeät ruovikot sekä merenlahdissa että järvissä ja lammissa. Muuttoaikoina tavataan myös ulkomeren saarilla.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä ruovikossa. Se on maljamainen, ruohoista punottu kuppi, joka on sidottu pystyjen ruokojen varsiin 0,5–1 m vedenpinnan yläpuolelle. Muninta on kesäkuussa, munia on 3–6 kappaletta. Vain naaras hautoo noin 2 viikkoa. Poikaset lähtevät kiipeilemään pesästä 12–14 päivän ikäisinä. Etelämpänä pesii kahdesti kesässä.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syö hyönteisiä, hämähäkkejä ja muita ruo’oissa eläviä selkärangattomia. Syksyllä ja talvella myös marjoja ja hedelmiä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Acrocephalus arundinaceus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 565. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
- ↑ Rengastajatoimikunta 2007: Rengastajan vuosikirja 2006. - Rengastustoimisto. Helsinki.
- ↑ EURING
- ↑ Laine, Lasse J.: Suomen linnut, s. 289. Helsinki: Otava, 2023. ISBN 978-951-1-42878-7
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eriksson, Kalervo 1969: On the occurrence of the Great Reed Warbler (Acrocephalus arundinaceus) in Finland. – Ornis Fennica 46:80-84.
- Koskimies, Pertti 1981: Rastaskerttusen esiintyminen Suomessa. – Ornis Fennica 58:151-157.
- Rastaskerttunen Lintukuva-verkkopalvelussa