Rantaokasirkka
| Rantaokasirkka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Suorasiipiset Orthoptera |
| Alalahko: | Caelifera |
| Heimo: | Okasirkat Tetrigidae |
| Alaheimo: | Tetriginae |
| Suku: | Tetrix |
| Laji: | subulata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tetrix subulata |
|
| Katso myös | |
Rantaokasirkka (Tetrix subulata) on toinen kahdesta Suomessa yleisenä tavattavista okasirkkalajeista.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rantaokasirkka on pieni, ruskea hyönteislaji, jonka ruumiinrakenne antaa eläimestä hoikan vaikutelman. Okasirkoille tunnusomaiseen tapaan keskiruumiin selkäpuoli ulottuu takaruumiin päälle ja rantaokasirkalla tyypillisesti selvästi takaruumiin kärkeä pitemmälle. Etusiivet ovat surkastuneet, mutta takasiivet ovat pitkät ja ulottuvat vähintään keskiruumiin muodostaman lipan kärkeen, usein hieman pitemmällekin. Lajista tavataan joskus paljonkin yksilöitä, joiden selkä ja siivet ulottuvat vain likimain takaruumiin kärjen tasalle, mikä vaikeuttaa lajinmääritystä. Selkä on kuitenkin aina tasainen, eikä siinä ole selvää keskiharjannetta, vaan sen korkeus vastaa etusiiven korkeutta. Myös otsa on silmien väliseltä alueelta tasainen. Tuntosarvet ovat lyhyet ja melko paksut. Lajityypillisiä tuntomerkkejä liittyy myös takimmaisten jalkojen nilkkoihin. Väritys vaihtelee yksilöittäin laajasti ruskean eri sävyissä ja osa yksilöistä voi olla myös kirjavia. Ruumiin pituus on 8–16 mm.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rantaokasirkan levinneisyys kattaa lähes koko Euroopan pohjoisimpia osia lukuun ottamatta ja jatkuu idässä Kiinaan saakka. Lajia tavataan myös osassa Kanadaa sekä Alaskassa. Suomessa se on yleinen maan etelä- ja keskiosissa mutta harvinaistuu pohjoista kohti. Levinneisyyden pohjoisraja lienee Etelä-Lapissa.[2]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimensä mukaisesti rantaokasirkka suosii kosteita, mutta avoimia elinympäristöjä. Tavallisimmin se elää avovesien kuten järvien, jokien tai lampien rannoilla. Soilla laji ei kuitenkaan viihdy. Laji kykenee lentämään, hyppimään ja uimaan, ja paetessaan se saattaa jopa sukeltaa ja edetä kävellen veden pohjaa pitkin.[2][3] Lentotaitonsa ansiosta rantaokasirkka leviää tehokkaasti uusille sopiville elinpaikoille.[4]
Kuten muutkaan okasirkat, myöskään rantaokasirkka ei tuota ääntä.[2] Se syö kasveja, sammalia ja jäkäliä. Talvehtii aikuisena.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sami Karjalainen, Heidi Viljanen, Pasi Sihvonen: Rantaokasirkka – Tetrix subulata Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c d Sami Karjalainen: Suomen heinäsirkat ja hepokatit. Tammi 2009. ISBN 978-951-31-4483-8 s. 96–99
- ↑ Tetrix subulata (Linnaeus, 1758). Orthoptera.org.uk. Arkistoitu 25.12.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Tetrix subulata (Linnaeus, 1758) (Säbeldornschrecke) Orthoptera und ihre Ökologie. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Orthoptera Species File Online (englanniksi)
- BugGuide.net (englanniksi)