Ranska ensimmäisessä maailmansodassa
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lisättävä lähteet, luokat, Ranskan valtavat miestappiot, liittolaiset, sodanjohto, eri aselajit, Maginot-linja, rauhanteko ja hyvityksen vaatiminen Saksalta. |
Ranska liittyi ensimmäiseen maailmansotaan ympärysvaltojen puolelle 3. elokuuta 1914, kun Saksa julisti sille sodan. Ranska oli aiemmin julistanut liikekannallepanon tukeakseen liittolaistaan Venäjää, joka oli 29. heinäkuuta julistanut liikekannallepanon sen jälkeen kun Itävalta-Unkari oli esittänyt kruununprinssi Frans Ferdinandin salamurhan seurauksena uhkavaatimuksia Venäjän liittolaiselle Serbialle. Tämän jälkeen Itävalta-Unkarin liittolainen Saksa oli sekaantunut mukaan. Koska Saksa pelkäsi kahden rintaman sotaa, esitti se aluksi Ranskalle uhkavaatimuksen, jonka mukaan Ranskan tulisi julistautua puolueettomaksi Venäjän ja Saksan välisen sodan aikana. Ranska ei kuitenkaan vastannut uhkavaatimukseen.
Saksa noudatti omaa Schlieffen-suunnitelmaansa, jonka mukaan se keskittäisi voimavaransa ensin Ranskaa vastaan lännessä ja myöhemmin idässä Venäjää vastaan. Saksa hyökkäsi 3. elokuuta Ranskaan pohjoisesta puolueettoman Belgian kautta, minkä seurauksena Britannia liittyi sotaan Ranskan puolelle. Alussa Ranskan joukot joutuivat vetäytymään länsirintamalla ja saksalaiset etenivät lähelle Pariisia, minkä vuoksi Ranskan hallitus siirtyi Bordeauxiin. Saksalaiset eivät kuitenkaan onnistuneet valtamaan Pariisia ranskalaisten Marnessa syyskuussa 1914 tapahtuneen vastahyökkäyksen vuoksi. Saksan piti myös siirtää joukkoja lännestä itärintamalle torjumaan Venäjän hyökkäystä.
Länsirintama jäikin pitkäksi aikaa paikalleen ja asemasota alkoi. Kummankaan osapuolen joukot eivät päässeet etenemään ja käytiin lukuisia verisiä taisteluita joista kuuluisimpia ovat Sommen taistelu ja Verdunin taistelu.
Keväällä 1918 saksalaiset onnistuivat etenemään jälleen lähelle Pariisia, koska itärintaman sota päättyi Venäjän vallankumoukseen ja Brest Litovskin rauhansopimukseen. Yhdysvallat oli kuitenkin liittynyt sotaan aiemmin keväällä 1917 ja amerikkalaisia alkoi saapua länsirintamalle, minkä vuoksi Saksa ei enää jaksanut sotaa. 11. marraskuuta 1918 Saksa kirjoittikin aselevon Ranskan ja sen liittolaisten kanssa Compiègnessa.