Ramón María Narváez

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ramón María Narváez
Ramón María Narváez, Vicente López y Portañan maalaama muotokuva vuodelta 1849.
Ramón María Narváez, Vicente López y Portañan maalaama muotokuva vuodelta 1849.
Espanjan pääministeri
3. toukokuuta 1844 – 12. helmikuuta 1846
Monarkki Isabella II
Edeltäjä Luis González Bravo
Seuraaja Manuel Pando Fernández de Pinedo
16. maaliskuuta 1846 – 5. huhtikuuta 1846
Monarkki Isabella II
Edeltäjä Manuel Pando Fernández de Pinedo
Seuraaja Francisco Javier de Istúriz
4. lokakuuta 1847 – 19. lokakuuta 1849
Monarkki Isabella II
Edeltäjä Florencio García Goyena
Seuraaja Serafín María de Sotto
20. lokakuuta 1849 – 14. tammikuuta 1851
Monarkki Isabella II
Edeltäjä Serafín María de Sotto
Seuraaja Juan Bravo Murillo
12. lokakuuta 1856 – 15. lokakuuta 1857
Monarkki Isabella II
Edeltäjä Leopoldo O’Donnell
Seuraaja Francisco Armero Peñaranda
16. syyskuuta 1864 – 21. kesäkuuta 1865
Monarkki Isabella II
Edeltäjä Alejandro Mon y Menéndez
Seuraaja Leopoldo O’Donnell
10. heinäkuuta 1866 – 23. huhtikuuta 1868
Monarkki Isabella II
Edeltäjä Leopoldo O’Donnell
Seuraaja Luis González Bravo
Henkilötiedot
Syntynyt5. elokuuta 1800
Loja, Granada
Kuollut23. huhtikuuta 1868 (67 vuotta)
Madrid, Espanja
Tiedot
Puolue Maltillinen puolue

Ramón María Narváez, Valencian herttua (5. elokuuta 1800 Loja, Granada – 23. huhtikuuta 1868 Madrid)[1] oli espanjalainen sotamarsalkka ja poliitikko. Hän tuki uskollisesti kuningatar Isabella II:a ja toimi kuusi kertaa Espanjan pääministerinä vuosina 1844–1846, 1847–1851, 1856–1857, 1864–1865 ja 1866–1868.

Tunnettuun sotilassukuun syntynyt Narváez liittyi Espanjan kuninkaalliseen kaartiin jo 15-vuotiaana ja yleni nopeasti sotilasurallaan. Ensimmäisen karlistisodan aikana (1833–1839) hän oli yksi sijaishallitsija Maria Kristiinan luotetuimmista komentajista.[1] Narváez sai vuonna 1836 näyttävän voiton ja hänet nimitettiin 1838 Vanhan-Kastilian kenraalikapteeniksi.[2] Hänet valittiin samana vuonna myös parlamentin jäseneksi, mutta hän joutui lähtemään maanpakoon osallistuttuaan sotilaskapinaan vapaamielisten johtajana tunnettua kenraali Baldomero Esparteroa vastaan. Vuonna 1843 Narváez osallistui Juan Primin ja Francisco Serranon johtamaan kapinaan, jolla Espartero kukistettiin.[1][2] Hän eteni Valenciasta kohti Madridia ja valtasi pääkaupungin 24. heinäkuuta.[2]

Kuningatar Isabella nimitti Narváezin ensimmäisen kerran pääministeriksi toukokuussa 1844. Hän sai myös armeijan ylipäällikkyyden sekä Valencian herttuan ja Espanjan granden arvot.[2] Hänen ensimmäisellä pääministerikaudellaan perustettiin kansalaiskaarti, vahvistettiin uusi perustuslaki vuonna 1845 ja uudistettiin verotusjärjestelmä.[1] Narváezin hallinto muutti perustuslakia vanhoillisempaan suuntaan ja nojasi lähes diktatoriseen sotilasvaltaan. Hän joutui eroamaan pääministerin tehtävistä helmikuussa 1846, joskin palasi tehtävään parin viikon ajaksi maaliskuun jälkipuoliskolla. Narváez oli uudelleen pääministerinä lokakuusta 1847 tammikuuhun 1851, lokakuusta 1856 lokakuuhun 1857, syyskuusta 1864 kesäkuuhun 1865 ja heinäkuusta 1866 aina kuolemaansa huhtikuussa 1868 saakka.[2] Hän kuoli vain muutamaa kuukautta ennen kuin Isabella II syrjäytettiin vallasta.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Ramón María Narváez, duke de Valencia (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 21.3.2015.
  2. ↑ a b c d e Nordisk familjebok (1913), s. 473–474 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 21.3.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ramón_María_Narváez&oldid=22181181”