Rakkapunavarpunen
| Rakkapunavarpunen | |
|---|---|
_(34448363571).jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Peipot Fringillidae |
| Suku: | Punavarpuset Carpodacus |
| Laji: | rubicilla |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Carpodacus rubicilla |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Rakkapunavarpunen (Carpodacus rubicilla) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu.
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]_(33195696371).jpg)
Rakkapunavarpunen on 19–20,5 senttimetriä pitkä. Se on voimakasrakenteinen ja sillä on vahva nokka ja melko pitkät siivet ja pyrstö. Koiraan päälaki ja alapuoli ovat väriltään tumman vadelmanpunaiset ja valkoisten täplien kirjomat. Silmä ja nokan ympärystä ovat tummat. Nokka on vaalea. Naaras ja nuori koiras ovat väriltään ruskeanharmaita ja karkean pitkittäisviiruisia. Nokka on harmaanruskea.[2]
Rakkapunavarpusen kutsuääni on kuuluva ja tasainen tvui ja varoitusääni epäpuhdas ja paksu tsik. Rakkapunavarpusen laulu on yksinkertainen, kirkas ja rauhallinen säe, esimerkiksi tsyih tsy-tsy-tsy tvut-vutvu-tsy. Osa säkeistä voi olla pidempiä ja vaihtelevampia.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakkapunavarpusia elää Kaukasuksen alueella ja Keski-Aasiassa.[1]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakkapunavarpunen pesii paljakalla yli 2500 metrin korkeudessa. Se on paikkalintu, mutta talveksi se laskeutuu noin 1000 metriin tai alemmaksikin lumitilanteen mukaan. Tällöin ne liikkuvat pieninä parvina. Pesänsä rakkapunavarpunen tekee kallionkoloon tai kiven alle.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c BirdLife International: Carpodacus rubicilla IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 388. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2