Rakasta minua hellästi
| Rakasta minua hellästi | |
|---|---|
| Love Me Tender | |
 |
|
| Ohjaaja | Robert D. Webb |
| Käsikirjoittaja | |
| Tuottaja | David Weisbart |
| Säveltäjä | Lionel Newman |
| Kuvaaja | Leo Tover |
| Leikkaaja | Hugh S. Fowler |
| Pukusuunnittelija | Mary Wills |
| Lavastaja | |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | 20th Century Fox |
| Levittäjä |
20th Century Studios Netflix |
| Ensi-ilta | 1956 |
| Kesto | 89 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Rakasta minua hellästi (Love Me Tender) oli Elvis Presleyn ensimmäinen elokuva.
Taustoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elvis Presleyn noustua keväällä 1956 megatähdeksi miljoonasinglellään ”Heartbreak Hotel”, alkoi Hollywood kiinnostua teini-idolista. Riippumaton tuottaja Hal B. Wallis teki Elviksen kanssa kolmen filmin elokuvasopimuksen seitsemän vuoden optiolla, luvaten ensimmäisestä elokuvasta 100 000 dollarin palkkion. Wallisin etsiessä sopivaa projektia, Elvis lainattiin 20th Century Foxille B-westerniin The Reno Brothers, joka pohjautui Yhdysvaltain sisällissodan aikaiseen tositarinaan Renon sotilaskarkuriveljeksistä, jotka tekivät sarjan ryöstöjä. Elviksen tultua elokuvaan mukaan käsikirjoitus sorvattiin uusiksi, jolloin toimintaelokuvasta tuli Elviksen ympärillä pyörivä draama, ja veljesten legenda jäi lähinnä viittelliseksi (vahingossa tehdyksi junaryöstöksi). Elvis osoitti kuitenkin kykynsä selviytyä vakavammassa filmiroolissa.
Elokuvan kuvaukset alkoivat elokuun viimeisellä viikolla 1956 ja saatiin kuvattua neljässä viikossa. Ohjaaja Robert D. Webb oli pitkän linjan hollywoodilainen vailla suurempia meriittejä. Ehkä parhaiten elokuvayleisön tuntema Webbin ohjaustyö oli Kaksintaistelu merenpohjalla, joka muistetaan pikemminkin ensimmäisinä 3D CinemaScope-elokuvina, kuin niinkään sisällöllisesti merkittävänä teoksena. Elokuvan tuottaja David Weisbartin meriitteihin lukeutui edellisenä vuonna tuottamansa James Dean -elokuva Nuori kapinallinen. Vastanäyttelijät Richard Egan ja Debra Paget olivat kokeneita Hollywood-veteraaneja; Eganilla takana jo kolmekymmentä elokuvaa ja Paget oli tuoreen Cecil B. DeMillen spektaakkelielokuvan Kymmenen käskyä tähti.
Elokuvassa ei alkuperäisen suunnitelman mukaan pitänyt olla lainkaan lauluja, mutta vastoin Elviksen odotuksia, niitä sisällytettiin filmiin neljä kappaletta. Elokuvan balladista ”Love Me Tender”, joka on mukaelma sisällissodanaikaisesta laulusta ”Aura Lee”, tuli elokuvan nimi. Elokuvan ensi-ilta oli 15. marraskuuta klo 8 aamulla New Yorkin Paramount-teatterissa. Teatterin lippukassan jonossa oli 1 500 teiniä odottamassa oman idolinsa ensivilahdusta valkokankaalla. Kriitikoiden kitkeristä arvosteluista huolimatta elokuva oli vuoden suurimpia kassamenestyksiä James Deanin viimeiseksi jääneen elokuvan Jättiläinen ohella.lähde? Elokuva toi tuotantokustannuksensa takaisin jo kolmen päivän teatterilevityksen jälkeen.lähde?
Juoniseloste
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eletään Yhdysvaltojen sisällissodan viimeisiä hetkiä. Joukko etelän Konfederaation sotilaita ryöstää pohjoisen Unionin palkkarahajunan tietämättä, että sota on juuri päättynyt. Saatuaan sodan päättymisestä tiedon joukkio päättää kuitenkin pitää rahat, ja lähtevät kotiin. Joukkion johtaja Vance Reno (Richard Egan) kuulee yllätyksekseen, että häntä on pidetty sodassa kaatuneena. Kotipuolessa veljesryhmän nuorin Clint Reno (Elvis Presley), joka on ikänsä vuoksi välttynyt asepalveluksesta, on sillä välin mennyt naimisiin Vancen kihlatun, Kathyn (Debra Paget), kanssa. Vancen palatessa kotiin on kolmiodraama valmis. Unionin joukot ajavat ryöstäjiä takaa, ja ryhmän sisällä syntyy erimielisyyksiä, jotka lopulta johtavat siihen, että Clint ampuu veljeään, saaden samalla itse surmansa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: samalla voisi lisätä käytetyt sivunnumerot kirjasta |
- Peter Guralnick: Last Train to Memphis, Abacus, 1994.