Raimonds Raubiško

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Raimonds Raubiško (28. toukokuuta 193927. syyskuuta 2000)[1] oli latvialainen jazzsaksofonisti ja -säveltäjä. Hän soitti eri tyylilajeja perinteisestä jazzmusiikista ja big band -tyylistä modernimpaan bebopiin. Merkittävän osan hänen urastaan muodosti yhteistyösuhde Gunārs Rozenbergsin kanssa. Vaikutteita Raubiško omaksui esimerkiksi John Coltranelta, Dexter Gordonilta ja Sonny Rollinsilta. Yhden huomattavimmista muutoksista tyyliinsä Raubiško teki tutustuttuaan Ornette Colemanin musiikkiin.[2]

Raubiško aloitti pianonsoiton 7-vuotiaana. Myöhemmin hän vaihtoi soittimensa saksofoniin. Hän soitti varhaisella urallaan Ivars Mazursin johtamissa kokoonpanoissa, kuten Armatūrassa. Hänen yhteistyökumppaneidensa joukossa olivat tuolloin Aivars Krūmiņš ja Aivars Zītars. Raimonds Paulsin kutsusta Raubiško otettiin jäseneksi Rīgas Estrādes orķestrisiin (REO), joka sai kansainvälistä suosiota esiintymisellään Prahan jazzfestivaalilla 1970-luvulla. Tapahtuman päätöskonsertissa Raubiško pääsi ainoana latvialaisena soittamaan Itä-Euroopan keskeisistä muusikoista muodostetussa Interjazz -big bandissa. Konsertin johti Václav Zahradník, ja se äänitettiin Supraphon-levymerkille. Rīgas Estrādes orķestrisin levytyksiä julkaistiin myös Melodija-levymerkin kautta.[2]

Latvian television ja radion big bandia johti vuosina 1968–1991 viulisti Alnis Zaķis, joka kutsui myös Raubiškon sen jäseneksi. Gunārs Rozenbergsista tuli tänä aikana Raubiškon läheinen yhteistyökumppani. 1970-luvun puolessavälissä Raubiško aloitti soittamisen 2R+2B-kvartetissa, jonka muut jäsenet olivat Rozenbergs, Boriss Bannyh ja Vladimirs Boldirevs. Kvartetti teki merkittävän esiintymisen vuoden 1978 festivaalilla Tbilisissä. Vuonna 1981 kvartetti soitti kvintettinä, johon oli otettu lisäjäseneksi Ivars Vīgners. Raubiško soitti myös triossa, jossa hänen lisäkseen toimivat Ivars Galenieks ja Māris Briežkalns. Trio esiintyi esimerkiksi Vasaras ritmi–82 -tapahtumassa Riiassa ja Vjatšeslav Ganelinin trion kanssa Tallinnassa.[2]

Raubiško johti vaihtelevaa Jazztet-kokoonpanoa, jossa toimi sekä maineensa vakiinnuttaneita että nuorempia jazzmuusikoita. Jazztet oli ensimmäinen kommunistimaasta peräisin ollut kokoonpano, joka pääsi esiintymään lontoolaiselle Ronnie Scott's Jazz Clubille. Esiintymässä siellä olivat vuonna 1989 Raubiškon kanssa Viktors Avdjukevičs, Māris Briežkalns, Madars Kalniņš, Jūlija Smirnova ja Gunārs Rozenbergs. Raubiško oli kumppaneineen esiintynyt myös Pori Jazzissa. Vuonna 1991 Jazztet esiintyi Yhdysvaltain Lionel Hampton -jazzfestivaalilla vastavuoroisena vierailuna Grover Washington Jr.:n käytyä Riiassa. Kanadaan asettuneen Aivars Zītarsin kutsumana Raubiško esiintyi myös Torontossa.[2]

Raubiško kannusti uransa aikna aktiivisesti nuoria jazzmuusikoita. Hän toimi taustalla ja ideoijana Spožā nots -saksofonikilpailun perustamiselle vuonna 1999. Raubiško kuoli syyskuussa 2000. Hänen poikansa Eduards laati isänsä muistoksi albumin Puspuda sāls (2002), jossa kuullaan muiden muassa Raubiškon, Rozenbergsin, Briežkalnsin ja Kalniņšin soittamina George Gershwinin, Ben Harperin, Raubiškon, Raimonds Paulsin ja muiden sävellyksiä.[2]