Radioamatöörien viestintäpallotoiminta

Radioamatöörien viestintäpallotoiminta on ilmailua jossa viestintälaitteita nostetaan ilmaa kevyemmän kaasun nostaman, vaakatasossa ohjautumattoman eli tuulen mukana kulkevan, miehittämättömän pallon avulla korkealle, yleensä stratosfääriin ja jopa 34 kilometrin korkeuteen. Tiettävästi maailman ensimmäinen radioamatöörien viestintäpallolento (tai ehkä maailman ensimmäinen viestintäpallolento minkäänlaisen tahon tekemänä?)^lähde? tapahtui toukokuun 28 päivä 1967 Suomessa, Ilmari-nimisenä koelentona. Se käytti vetypalloa tai heliumpalloa.

Kuva Maan horisontista 26 kilometrin korkeudesta, kuvattuna viestintäpallolennon ohessa olleella kameralla (NearSys.org, L. Paul Verhage)

Tekniikkaa

Hyötykuormaa on hankala suunnata.

Osan matkasta kuorma saattaa heilua heiluriliikkeellä.

Käyttö

Näitä lentoja on käytetty testaamaan ainakin viestintälinkkejä, yksisuuntaista tallennetun datan lähetystä ja radiomajakoita.

Vertailu muihin

Eroaa tietoliikenneaerostaateista eli yhdenlaisista kiintopalloista siten, että ei ole kiinnitetty siimalla tai kaapelilla yhteen paikkaan.

Hyvin harva lentokone lentää tai on lentänyt niin korkealla. Poikkeuksena ainakin U-2, SR-71 ja Helios prototype.

Pula-Ilmari

Pula-Ilmari oli nimitys, jota käytettiin kokeellisista vapaasti lentävistä tietoliikennevetypalloista. Pula-Ilmarit nostivat radioamatöörien omatekoisia radiolinkkejä 10-25 kilometrin korkeuteen.

Versiot

Pula-Ilmari 1

• Lensi 23.10.2004
• Korkeus 10 km

Pula-Ilmari 2

• Lensi 18.6.2005
• Korkeus yli 18 km

Pula-Ilmari 3

• Lensi 4.11.2006
• Reitin pituus noin 163 km

Pula-Ilmari 4

• Lensi 12.7.2008
• Reitin pituus oli noin 132 km,
• Maksimikorkeus noin 18,5 km

Katso myös

Pathfinder-Plus

Lähteet

• Pula-Ilmari 4 (Arkistoitu – Internet Archive)
• [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
• [2] (Arkistoitu – Internet Archive) (hae "pula ilmari")