Raatokukat
| Raatokukat | |
|---|---|
 Purppuraraatokukka (Stapelia grandiflora) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Gentianales |
| Heimo: | Oleanterikasvit Apocynaceae |
| Suku: |
Raatokukat Stapelia L. (1753) |
| Katso myös | |
Raatokukat (Stapelia) on oleanterikasveihin kuuluva suku.
Raatokukat ovat monivuotisia mehikasveja. Sen kukka jäljittelee pilaantuvaa lihaa tuoksullaan, väreillään ja pintarakenteellaan. Tällä tavalla se houkuttelee kärpäsiä ja muita hyönteisiä käyttääkseen niitä pölyttäjinä. Kasvissa vierailevaan hyönteiseen tarttuu siitepölyä, jonka se kuljettaa mukanaan seuraavaan kasviin.[1] Myös muita raatoa jäljitteleviä kasveja kutsutaan raatokukiksi (esim. täpläraatokukka eli Orbea variegata). Suvun tieteellinen nimi Stapelia tulee kasvitieteilijä Johannes van Stapelin nimestä[1].
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varret ovat väritykseltään yleensä punavihreitä, varsien paksuudet vaihtelevat 5–50 mm välillä. Vartta pitkin kulkee pitkittäin nystyrärivejä, mikä tekee varresta neliömäisen. Nystyrässä kasvaa kasvin surkastunut lehti.[1]
Kukat ovat tähdenmuotoisia. Väriltään ne ovat yleensä punaisia, purppuroita tai keltaisia, usein erikoisesti kuvioituja. Eri lajien kukkien koot vaihtelevat 5–400 mm välillä, mutta muodoltaan ne ovat hyvin samankaltaisia. Terälehdet ovat pitkiä ja teriö suhteessa pieni. Suurikukkaisilla lajeilla kukat ovat yleensä lähellä maata, pienikukkaisilla ne ovat kerroksittain eri korkeuksilla. Kukinta-aikaan kukat aukeavat sarjassa. Ne ovat yleensä lyhytikäisiä, mutta joillakin kasveilla kukat avautuvat sarjamaisesti pidentäen siten kukinta-aikaa.[1]
Hedelmät ovat hienon karvan peittämiä tuppiloita. Hedelmä saattaa sisältää joskus useita siemeniä. Siemen on kevyt, siinä on karvoja ja reunoissa siipimäiset ulokkeet, joiden ansiosta se lentää hyvin tuulessa.[1]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raatokukat kasvavat Afrikan kuivilla seuduilla tropiikista eteläiseen Afrikkaan. Tietyllä alueella kasvavat kasvit ovat hajallaan ja kasvien määrä alueella vaihtelee suuresti ajallisesti. Raatokukat kasvavat miltei missä tahansa ympäristössä, mutta parhaiten ne viihtyvät kuivassa maaperässä. Useimmat lajit ovat lyhytikäisiä.[1]
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- tähtiraatokukka (Stapelia asterias)
- seepraraatokukka (Stapelia gettliffei)
- jättiraatokukka (Stapelia gigantea)
- purppuraraatokukka (Stapelia grandiflora)
- turriraatokukka (Stapelia hirsuta)
- kelloraatokukka (Stapelia leendertziae)
- täpläraatokukka (Stapelia variegata) [2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ITIS: Stapelia (englanniksi)
- PlantZAfrica.com (Arkistoitu – Internet Archive): Stapelia (Arkistoitu – Internet Archive). South African National Biodiversity Institute
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f PlantZAfrica.com: Stapelia
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Raatokukat – Stapelia Viitattu 23.11.2022.
