Raahen tietokonealan oppilaitos

Raahen tietokonealan oppilaitos
Sijainti	Raahe
Tyyppi	Teknillinen oppilaitos
Perustettu	1972
Lakkautettu	1999
Rehtori	Aarno Meskanen
Verkkosivut
Infobox OK

Raahen tietokonealan oppilaitos oli vuosina 1972–1999 Raahessa toiminut teknillinen oppilaitos.

Oppilaitos perustettiin lakkautetun Raahen seminaarin tiloihin vuonna 1972. Oppilaitos oli ensimmäinen tietokonealan opetukseen erikoistunut teknillinen oppilaitos Suomessa. Aluksi oppilaitokseen tuli opiskelijoita ympäri Suomen, mutta tietotekniikan opetuksen yleistyessä suurin osa opiskelijoista tuli Pohjanmaalta ja Lapista.

Insinöörikoulutus siirtyi hallinnollisesti Oulun seudun ammattikorkeakouluun 1997, Raaheen perustettiin ammattikorkeakoulun Raahen tietokonealan yksikkö. Loputkin oppilaitoksen toiminnoista siirtyi ammattikorkeakouluun 1999.

Esihistoriaa

Raaheen perustettiin naisseminaari. Se aloitti työskentelynsä 1896. Samana syksynä 1897 rakennustyöt aloitettiin ja seuraavan lukuvuoden aikana valmistuivat seminaarin ensimmäiset rakennukset. Vuonna 1958 tuli voimaan uusi laki kansakoulunopettajaseminaareista. Tästä seuraamuksena oli, että Raahen seminaariin otettiin viimeiset opiskelijat 1968. Viimeiset valmistujaiset olivat 1971. Mitä lakkautetun seminaarin tiloihin sitten? Tilathan olivat lisääntyneet toisen päärakennuksen, harjoituskoulun, juhlasali-ruokalarakennuksen sekä autotalli-verstaan myötä.

Historiikki

Seminaarin jälkeen oli tarjolla monta rakennusta uuteen käyttöön.

1960-luvun puoliväliin mennessä olivat suurimmat korkeakoulut saaneet tietokoneensa ja niissä oli aloitettu tietokonealan opetus. Teknillisissä opistoissa ja kouluissa annettavaa opetusta ATK-alalla ei silloin vielä ollut aloitettu eikä edes suunniteltukaan. Opetuksen tarvetta oli jo. Raahen seminaari oli lakkautuslistalla 1960-luvun suunnitelmissa ja Raahen seminaarin tiloihin ajateltiin opistotasoista tietokonealan oppilaitosta. Opetusministeriö asetti asiaa selvittämään yhden miehen, Kari Rantalaihon, toimikunnan. Toimikunta esitti Raaheen perustettavaksi tietokonealan oppilaitoksen. Vuonna 1970 kävi Raahen kaupungin lähetystö kaupunginjohtaja Yrjö Reinilän johdolla ministeri Itälän luona esittämässä, että Raahen tietokonealan oppilaitoksen perustamiseen liittyviä suunnitelmia jatkettaisiin. Opetusministeri Jaakko Itälä suhtautui aluksi kriittisesti kyseisen oppilaitoksen perustamiseen. Tämän jälkeen 18 pohjoissuomalaista kansanedustajaa vaati oppilaitoksen perustamista Raaheen. Ministeri Itälä tuli myötämieliseksi hankkeelle. Asetettiin 1970 Pohjois-Suomen ATK-oppilaitoskomitea puheenjohtajanaan Oulun yliopiston professori Yrjö Kilpi. Raahen tietokonealan oppilaitos perustettiin komitean ehdotuksen perusteella. Opetusministeriön ja ammattikasvatushallituksen välisissä neuvotteluissa päädyttiin lopulta siihen, että oppilaitos perustetaan ammattikasvatushallituksen alaisuuteen ja se tulee huolehtimaan oppilaitoksesta kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Epäilykset aiheettomia

Ammattikasvatushallituksen piirissä suhtauduttiin varsin epäilevästi ja varauksellisesti kokonaan uudelle alueelle suuntautuvan teknillisen koulutuksen aloittamiseen Raahen kaupungissa. Siellä ennestään ei ollut teknillistä oppilaitosta toiminnassa. Lisäksi etäisyys Helsingistä oli varsin suuri. Pääkaupunkiseudulle tuolloin keskittyi 85 % koko maan tietokonekannasta. Uusi oppilaitos käynnistyi hyvin rehtorin ja opettajakunnan alkusatsauksella, hakijoita opiskelijoiksi oli runsaasti, Raahen kaupunki osaltaan auttoi opettajakuntaa ja opiskelijoita otollisten olosuhteiden luomisessa. Teollisuus ja elinkeinoelämä Raahessa tukivat oppilaitosta.

Tietokonealan oppilaitos lakkasi - OAMK:n yksikkö alkoi

Oppilaitoksen aikana hyödynnettiin jo olemassa olevia rakennuksia. Ajan myötä rakennettiin lisää. Ensimmäiseksi valmistui teknillisen opiston käyttöön mm. opetustiloja ja tietokoneita sisältänyt rakennus, sitten auditorion, ammattilaboratorioita ja tietokoneluokkia sisältänyt rakennus. 1.1.1997 oppilaitos siirtyi Raahen kaupungin omistukseen. Samana vuonna 1.8. Oulun seudun ammattikorkeakouluun liittyi Raahen tietokonealan yksikkö. Viimeiset Raahen tietokonealan oppilaitoksessa aloittaneiden valmistujaiset olivat 1999. Tietokonealan oppilaitoksesta valmistui insinöörejä 1657 ja teknikoita 1172.

Raahen tietokonealan oppilaitoksen ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun viimeinen vuokrasopimus kaupungin kanssa loppui 31.12.2014.

• 
  Rakennukset Tietokonealan oppilaitoksen ajalta. Kuva: Juha Räty
  1-2 Uudisrakennukset. 1 Labra (1994). Auditorio, ammattiainelaboratoriot, tietokoneet sekä ylläpito. 2 Tietoteku (1979). Opetus- ja tietokonetiloja.
  3-10 Seminaarin ajalta. 3 Ruokala sekä juhla- ja palloilusali. 4 Pitkänkarin ala-aste. Siellä myös RaTOL:in opetustiloja. 5 Verstas, rakennusten huoltoa varten. 6 Seminaari, opetustiloja ja kirjasto. 7 Oulun yliopisto, Raahen toimipiste. Yliopistokoulutusta sekä laboratoriot ennen vuotta 1994. 8 Sauna. 9 Kanslia. 10 Oppilaskunta.

Tietokonetekniikka

Raahen tietokonealan oppilaitoksen aikana oppilaitoksessa oli ainoastaan tietokonetekniikan koulutusohjelma. Opetuksessa erikoistuttiin sulautettuihin tietokonejärjestelmiin. Suuntautumisvaihtoehtoina olivat sulautetut tietokonejärjestelmät, sulautetut reaaliaikaohjelmistot, luonnonmukainen tietojenkäsittely ja teknologiayrittäjyys. Koulutusohjelmasta valmistuneet insinöörit voivat toimia tuotekehitys-, asiantuntija- ja johtamistehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä. Opiskelun tärkeänä osioina olivat laboraatiot. Teoriaopinnoissa opiskelluille asioille ja ilmiöille voitiin todentaa teorian paikkansapitävyys ja myös toisaalta tuoda esille teorian, mallien, todellisten komponenttien ja eri järjestelmien erot.

Automaatiotekniikan laboratorio

Automaatiotekniikan laboratoriossa opiskelijat perehtyivät mikrotietokonepohjaiseen prosessista kerättävän tiedon hallintaan ja analyysiin. Robotiikan opetuksessa käytössä on tietokoneella ohjattava laboratoriorobotti. Uusimmat haasteet oppimisessa olivat tiedonkeruu- ja analysointijärjestelmien käyttö prosessien hallinnassa, älykkäiden kenttälaitteiden ja kenttäväylien uusimman tiedon hankinta ja soveltaminen, sumeat järjestelmät automaation sovelluksissa, mallinnus, simulointi ja tietokoneavusteinen prosessisuunnittelu.

Elektroniikan laboratorio

Elektroniikan laboratoriossa opiskelijat perehtyivät elektroniikan perusrakenteisiin. Mittaus- ja kokeiluosastolla he tutkivat komponenttien ja niistä koottujen piirien ominaisuuksia ja käyttäytymistä. Opiskelijoilla oli käytössään elektroniikan perusmittalaitteita kuten teholähteitä, yleismittareita, signaalilähteitä, oskilloskooppeja sekä erikoismittalaitteita. Tietokoneavusteisen suunnittelun (CAE) osastolla opiskeltiin suunnittelutyökalujen käyttöä ohjattujen harjoitusten avulla. Tietokonetuetussa suunnittelussa ja piirisimuloinnissa käytettiin omia PC-asemia. Ohjelmistoja käytettiin kovonkuvaukseen, piirikaavio- ja piirilevysuunnitteluun sekä analogia- ja digitaalisimulointiin. Opetuksessa on korostettiin omatoimisuutta. Opiskelijat, joilla oli omia yrityshankkeita, voivat käyttää laboratorion resursseja samoin kuin yritykset. Laboratoriota käytettiin laitesovelluksia sisältävissä päättötöissä. Insinööritöiden aiheina on ollut mm. robottien ohjauspiirejä, vammaisten elektronisia apuvälineitä ja erilaisia teollisuusprosessien mittauspiirejä.

Neurolaboratorio

Neurolaboratorio oli toimintayksikkö, joka muodostettiin tiedonkäsittelymenetelmien kehitysprojektin yhteydessä. Sen tehtävänä oli tutkia ja kehittää sumeiden järjestelmien, neurolaskennan ja evoluutiomenetelmien toimintaperiaatteita, menetelmiä ja sovelluksia. Yksikön toiminta tuki oppilaitoksessa ja Oulun yliopiston Raahen toimipisteessä tapahtuvaa alan opetusta. Erikoisesti sumeiden järjestelmien soveltaminen tapahtui merkittävässä määrin automaatiotekniikan ja tietokonetekniikan laboratorioissa. Neurolaboratorion toiminta keskittyi luonnonmukaisten tiedonkäsittelymenetelmien lääketieteen ja teollisuuden sovelluksiin. Teollisuudelle tehtiin mm. neuroverkkojen soveltamisesta valssaustarkkuuden parantamiseen ja geneettisten algoritmien käyttämisestä neuroverkkojen optimointiin. Lääketieteellisenä tutkimuskohteina olivat mm. aivokasvaimien ja maksasiirrännäisten magneettispektrien automaattinen diagnostiikka, elinikäennuste maksaleikkauksien jälkeen sekä veriplasman lipoproteiini- ja kolesterolianalytiikka. Opiskelijoiden projektitöiden aiheina ovat olleet mm. pörssikurssien ennustaminen, paperileikkurin asetusten optimoiminen, leijuntajärjestelmien sumea ohjaus ja paikallisten sää- ja tulvaennusteiden laatiminen neuroverkkojen avulla.

Tietoliikennetekniikan laboratorio

Tietoliikennetekniikan laboratoriossa opiskelijat perehtyivät signaalinkäsittelyn perusteisiin ja digitaaliseen signaalinkäsittelyyn. Opiskelijoiden käytännön taidot joutuivat testiin viimeistään lopputöitä tehtäessä. Signaalinkäsittelyn opetusta toteutettiin "Aktivoitu opiskelu viikkoteemoin" -kokeiluna. Tavoitteena oli yhdistää tietokoneavusteinen opiskelu viikoittain vaihtuviin oppimisteemoihin. Tietoliikenne- ja automaatiotekniikan laboratorioiden yhteistyönä toteutettiin graafinen ohjelmointiympäristö virtuaali-instrumentointiin.

Tietokonetekniikan laboratorio

Tietokonetekniikan laboratoriossa opiskelijat erikoistuivat sulautettuihin reaaliaikajärjestelmiin. Tärkeitä sovellutusalueita olivat sulautetut langattomat sekä langalliset verkot ja moniprosessorijärjestelmät. Käytettävät menetelmät tulevaisuuden prototyyppien rakentamiseen olivat uudelleenkäytön soveltaminen, oliotekniikat, tehokas versionhallinta sekä sumean logiikan ja itseoppivien järjestelmien periaatteet. Opiskelijoiden työympäristö käsitti emulaattorityöasemia (32-bittinen sulautettu RISC-, 16-bittinen sulautettu CISC-kontrolleri) sekä työasemia sulautettujen reaaliaikakäyttöjärjestelmien ja -ytimien tutkimiseen. Käytettävissä oli myös elektroniikan ja logiikkasuunnittelun ja -testauksen perustyökalut kuten esimerkiksi sarjaliikenne- ja logiikka-analysaattorit. Graafiset oliomallinnustyökalut olivat käytössä yhdessä muiden laboratorioiden kanssa. Uusi alansa terävintä kärkeä edustava opetuslaitteisto hankittiin. Saksalaisen Lauterbach GmbH -yrityksen valmistama laitteisto tarjosi yhteen kompaktiin pakettiin integroituna laadukkaat välineet kaikkeen mikroprosessoripohjaisten laitteiden kehitystyöhön. Opetuslaitteistoon (ICE, In Circuit Emulator) käytettiin graafisen Windows-tyylisen käyttöliittymän kautta. Teollisuudessa vastaavia laitteita käytettiin miltei kaikissa alan yrityksissä mitä moninaisimpien tuotteiden kehityksessä. Esimerkkeinä mainittakoon kännykät, auto- ja sotilaselektroniikka. ICEn käyttökelpoisuus perustui siihen, että se näytti kaikki kohdelaitteen prosessorin sisäiset tapahtumat reaaliajassa. ICE kytkettiin tutkittavaan kohdelaitteeseen, minkä jälkeen voitiin monitorista seurata laitteen toimintaa.

Ohjelmistotekniikan laboratorio

Ohjelmistotekniikan laboratorio tuki eri aineiden opetusta tarjoamalla opiskelijoiden käyttöön viisi uudenaikaista PC-luokkaa sekä erilaisia suunnittelu-, ohjelmointi-, testaus- ja dokumentointivälineitä. Laboratorio ylläpiti oppilaitoksen paikallisverkkoa, johon on kytketty PC:itä - n. 300 kpl - sekä Unix- ja Macintosh-työasemia. Kuusi verkkopalvelinta piti huolen resurssien hallinnasta, sähköpostista ja tietoliikenteestä. Opiskelijoilla oli käytettävissään välineitä, jotka tukivat sulautettujen järjestelmien kehitystyötä: rakenteisen analyysin ja suunnittelun menetelmiä. Lisäksi tarjottiin ohjelmakehitysympäristöjä eri kielille, esim. C++, C, Pascal ja Assembler, tietokantasovellutusten kehitysvälineitä, projektinhallinta-, dokumentointi- ja matemaattisia ohjelmistoja.

Aiheesta muualla

• Raahe kamppailee ammattikorkeakoulunsa kanssa
• Raahen tekniikan ja talouden yksikön aluetaloudelliset vaikutukset