Raadin kartano
Raadin kartano on Virossa Tarton lähettyvillä sijaitseva vanha sukukartano.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kartanon omisti useiden sukupolvien ajan baltiansaksalainen von Liphartin aatelissuku. Siellä oli mittavat taidekokoelmat ja huomattava kirjasto. Kartano toimi linkkinä Tarton yliopiston, koulutettujen baltiansaksalaisten ja Pietarin aatelisten välillä. 1800-luvun alkupuoli oli kartanon loistoaikaa. Tällöin kartanossa vieraili keisari Paavali I:n vaimo Maria Fjodorovna, joka ihastui kartanon puutarhaan. 1900-luvun alkuun tultaessa kartanon loisto oli mennyttä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Liphartit lähtivät Virosta ottaen omaisuutensa mukaansa. Vuosina 1922–1944 kartano oli Viron kansallismuseon hallussa. Syksyllä 1940 neuvostojoukot ottivat haltuunsa yli sata hehtaaria Raadin kartanon maita ja tekivät sinne sotilaslentokentän. Toisen maailmansodan aikana vuonna 1944 kartanon päärakennus paloi pommituksissa.[1]
Viron uusi kansallismuseo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2000-luvun alkupuolella päätettiin kartanon maille rakentaa uusi rakennus Viron kansallismuseolle. Rakennuksesta tuli 356 metriä pitkä ja se rakennettiin vanhan kiitotien päälle. Uuden museon avajaiset pidettiin lokakuussa vuonna 2016.[2] [3]
-
Raadin kartanon portti -
Portinvartijan talo -
Kartanon vanha vesitorni -
Kartanon puisto
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ History of manor (Arkistoitu – Internet Archive) Eesti rahva muuseum. (englanniksi)
- ↑ New building (Arkistoitu – Internet Archive) Eesti rahva muuseum. (englanniksi)
- ↑ http://www.erm.ee/en/content/history
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raadin kartano Wikimedia Commonsissa
