RN Littorio (1937)
| Littorio | |
|---|---|
 Littorio |
|
_crowned.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Ansaldo, Genova, Italia |
| Kölinlasku | 28. lokakuuta 1934 |
| Laskettu vesille | 22. elokuuta 1937 |
| Palveluskäyttöön | 6. kesäkuuta 1940 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1948 |
| Loppuvaihe | romutettu |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
44 538 t (standardi) 46 701 t (kuormattu) |
| Pituus | 224,5 m |
| Leveys | 32,9 m |
| Syväys | 10,5 m |
| Koneteho | 140 000 ihp (100 MW) |
| Nopeus | 31,5 solmua (58 km/h) |
| Miehistöä | 1 920 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
9 × 381 mm/L50 -tykkiä kolmoistorneissa 12 × 155 mm/L55 -tykkiä kolmoistorneissa 12 × 90 mm/L50 -ilmatorjuntatykkiä 20 × 37 mm ilmatorjuntatykkiä 30 × 20 mm ilmatorjuntatykkiä |
RN Littorio (ital. Regia Nave Littorio) oli Italian kuninkaallisen laivaston Vittorio Veneto -luokan taistelulaiva toisessa maailmansodassa.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Vittorio Veneto -luokka
Italian hallitus vahvisti aluksen hankinnan 1934. Se tilattiin Ansaldolta Genovasta, missä köli laskettiin 28. lokakuuta 1934. Alus laskettiin vesille 22. elokuuta 1937 ja valmistui 14. toukokuuta 1939.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Regia Marinalle alus luovutettiin 6. toukokuuta 1940 Genovassa aluksen ollessa kiinnittyneenä Ansaldon tytäryhtiön Officine Allestimento Riparazione Navin laituriin. Alukselle tehtiin pieni huolto, minkä jälkeen se aloitti 15. toukokuuta koeajot La Speziasta saapuneen RN Vegan saattamana. Koeajojen tulosten tyydyttäessä alus lähti 20. toukokuuta La Speziaan kahden hävittäjän ja kahden lentokoneen saattamana. Seuraavien päivien aikana alukselle asennettiin laitteistoja, jotka samalla säädettiin.[2]
Varhain aamulla 23. toukokuuta alus lähti Tarantoon RN Lancieren ja RN Corazzieren Messinaan saattamana. Messinasta aluksen saattoivat edelleen Tarantoon RN Freccia ja RN Saetta. Osasto saapui Puglian tukikohtaan 24. toukokuuta ankkuroituen Mar Grandeen. Alus muodosti sisaraluksensa RN Vittorio Veneton kanssa kontra-amiraali Carlo Bergaminin komentaman 9. viirikön, joka oli muodostettu 16. toukokuuta osaksi 1. laivuetta.[2]
Alus nimettiin 30. kesäkuuta 1943 Italiaksi. Italian antauduttua alus purjehti 9. syyskuuta laivaston mukana Maltalle, jolloin siihen osui Saksan ilmavoimien lentokoneesta laukaistu radio-ohjattu liitopommi. Pommi läpäisi aluksen kannen ja pohjan räjähtäen meressä aiheuttaen suurta tuhoa keulassa etummaisen tornin etupuolella. Alus jatkoi matkaansa Maltalle, josta se 14. syyskuuta lähti Aleksandriaan. Alus makasi ankkurissa 5. helmikuuta 1947 saakka, jolloin se lähti Italiaan saapuen Augustaan 9. helmikuuta. Rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen alus siirrettiin sotakorvauksena Yhdysvalloille. Alus poistettiin laivastoluettelosta 1. kesäkuuta 1948 ja romutettiin La Speziassa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Whitley, M. J.: Battleships of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Edeltäjä: Caracciolo-luokka – Seuraaja: EI |