Ródoksen muslimit
| Ródoksen muslimit | |
|---|---|
| Väkiluku | n. 3 000 |
| Asuinalueet | Ródos, Kreikka |
| Uskonnot | islam |
Ródoksen muslimiväestön koko on nykyisin noin 3 000 henkeä. He ovat pääosin osmanien valtakunnan sulttaanin Suleiman Suuren joukkojen vuonna 1522 Ródoksen saaren vallanneiden ja sinne asettuneiden osmanien jälkeläisiä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sulttaani Suleiman Suuri joukkoineen valloitti Ródoksen osaksi osmanien valtakuntaa vuonna 1522, ja suurin osa saaren nykyisistä muslimeista on valloituksen jälkeen saarelle asettuneiden osmanien jälkeläisiä. Ródoksen kaupungin eteläpuolella sijaitsee pieni Kritikán asutuskeskus, jonne 1800-luvulla saapui Kreetan saarelta kreikankielisiä muslimeja. Muslimit pakenivat Ródokselle Kreetan levottomuuksia. Kritikáan rakennettiin ensimmäisten kreetalaismuslimien saapumisen aikoihin moskeija, jonka vieressä on myös hautausmaa.[1]
Ródos liitettiin osaksi Kreikkaa vuonna 1947, minkä seurauksena kaikista saaren muslimeista tuli Kreikan kansalaisia. Muslimit eivät saaneet minkäänlaista erikoisasemaa, eikä heitä tunnustettu vähemmistöksi. Ródoksella ja läheisellä Kosilla toimi vuonna 1947 noin kymmenen muslimeille tarkoitettua epävirallista koulua, kuten vuonna 1876 perustettu Suleimanin moskeijan madrasa, joissa voitiin opettaa Koraania ja turkin kieltä. Italialaismiehityksen aikaan Ródoksen muslimiyhteisö pyysi Turkin hallitukselta kouluille rahoitusta ja kirjalähetyksiä. Nämä epäviralliset koulut suljettiin vuonna 1971, jonka jälkeen Ródoksella ei ole saanut turkin opetusta. Vuodesta 1972 lähtien entiset muslimikoulut aloittivat toimintansa normaaleina kouluina.[1][2]
Nykytilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ródoksen muslimiväestön mielestä Kreikan hallitus ei ole ollut riittävän halukas korjaamaan ja ylläpitämään turkkilaisperäisen väestön kulttuuriperintöön kuuluvia tärkeitä rakennuksia. Muslimiväestö on pyytänyt hallitukselta myös, että moskeijoihin nimitettäisiin imaamit ja muessinit, ja että islamilaista ja turkin kielen opetusta tulisi tarjota saarella. Yhteisö on vaatinut myös, että vuonna 1971 suljetut muslimikoulut avattaisiin jälleen. Erityisesti on vaadittu Suleimanin madrasan uudelleenavaamista. Muslimiyhteisöllä oli italialaismiehityksen aikana oma edustaja samoin kuin oma mufti, joita yhteisö niin ikään on vaatinut takaisin.[2]
Muslimeista pääosa työskentelee palvelualoilla, ja heitä asuu Ródoksen kaupungin lisäksi myös esimerkiksi Líndoksessa, Ixiássa ja Sálakoksessa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Manis, Thanasis: Interculturalism in Rhodes The bridge. The Bridge Magazine. Viitattu 12.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Saripinar, Pinar: Problems persist for Turks living on Rhodes. Today's Zaman, 13.7.2009. Ankara: Feza Gazetecilik A.Ş. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.3.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]