Réthymnon linnoitus
| Réthymnon linnoitus Fortétza |
|
|---|---|
| Φορτέτζα | |
 Réthymnon linnoitus ja kaupunkia. |
|
| Sijainti | Réthymno, Kreeta, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | linnoitus |
| Valmistumisvuosi | 1573–1580 |
 |
|
Réthymnon linnoitus eli Fortétza (kreik. Φορτέτζα < ital. Fortezza) on linnoitus Réthymnon kaupungissa Kreetan saarella Kreikassa. Se sijaitsee kukkulalla meren rannalla Réthymnon vanhankaupungin vieressä. Se on yksi Kreetan suurikokoisimpia venetsialaisaikaisia linnoituksia ja nykyisin kaupungin tärkeimpiä maamerkkejä.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnoituskukkula on saattanut muinoin olla saari. Antiikin aikana kukkulan uskotaan toimineen Rhithymnan kaupungin akropoliina. Kukkulalla oli linnoitettu asumus myös saaren toisella bysanttilaisella kaudella 900–1200-luvuilla. Se tunnettiin myöhemmin nimellä Palaiókastro (”Vanha linna”) ja italialaisittain Castrum Rethemi, Castel Vecchio ja Antico Castello.[1]
Vanha linnoitus säilyi käytössä saaren venetsialaisvallan alussa. Nykyinen Réthymnon linnoitus rakennettiin kukkulalle sen jälkeen, kun merirosvo Ulutz Ali oli tuhonnut huonosti linnoitetun kaupungin vuonna 1571. Rakentaminen alkoi vuonna 1573 ja se valmistui vuonna 1580. Linnoitus, samoin kuin koko kaupunki, toimivat venetsialaisille tukiasemana Canean (Chaniá) ja Candian (Iraklion) välillä purjehdittaessa. Linnoitus ei koostaan huolimatta vaikuta koskaan olleen erityisen vahva, ja sopi ennemmin Venetsian alueelliseksi tukikohdaksi kuin kestämään pitkäkestoista piiritystä. Tästä kertoo sekin, että turkkilaisten piirittäessä sitä vuonna 1646 se kukistui vain 23 päivässä, siinä missä Iraklion kesti piiritystä 21 vuotta.[1][3]
Linnoitus oli käytössä edelleen osmanivallan aikana, ja toimi turkkilaisen hallinnon keskuksena. Tuona aikana rakennusten lukumäärä alueella kasvoi, ja 1800-luvun alussa se oli kauttaaltaan rakennettu ja asuttu. 1800-luvun kuluessa asukkaat muuttivat kuitenkin vähitellen muualle.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnoitus on suurikokoinen ja se on ollut tarkoitettu pitämään sisällään kokonainen kaupunki. Se oli rakennettu bastionijärjestelmän mukaisesti. Linnoituksen muurit, joiden yhteispituus on 1 307 metriä, ovat säilyneet hyvin, mutta suurin osa sen sisäpuolella olleista rakennuksista on tuhoutunut.[1] Linnoituksen eteläsivulla on kolme suurta bastionia ja itäsivulla yksi. Ne tunnetaan nimillä Pyhä Nikolaos (Ágios Nikólaos), Pyhä Paavali (Ágios Pávlos), Pyhä Elias (Ágios Ilías) ja Pyhä Luukas (Ágios Loukás). Pohjois- ja länsisivulla eli meren puolella on kolme muunmuotoista linnoitusuloketta, Pyhä Henki (Ágio Pnévma), Pyhä Justina (Agía Ioustína) ja Pyhä Sozon (Ágios Sózon).[1][3]
Linnoituksen pääportti on itäsivulla. Toinen portti on länsisivulla ja kolmas pohjoissivulla. Linnoituksen sisällä on suuri aukea alue, jonka keskellä sijaitsee osmaniaikainen Sulttaani Ibrahimin moskeija. Sen paikalla sijaitsi aiemmin venetsialainen Pyhän Nikolaoksen (Ágios Nikólaos) katedraalikirkko vuodelta 1583. Sen eteläpuolella on rakennus, jonka arvellaan kuuluneen piispan palatsiin. Sen eteläpuolella on pieni Pyhän Katariinan (Agía Aikateríni) kirkko. Moskeijan länsipuolella on rakennus, joka on ollut osa kuvernöörin (rector) palatsia (Palazzo Publico). Pääportin vieressä on Theodoros Jouhipaitakilvoittelijan (Ágios Theódoros Trichinás) kirkko.[1][2]
Muihin rakennusjäänteisiin alueella kuuluu muun muassa neuvosmiesten talon, ammusvarastojen, vesisäiliöiden sekä joidenkin yksityistalojen jäänteitä.[3] Linnoituksen itäpuolella pääportin edessä on viisikulmainen ravelliini, joka suojasi pääporttia. Nykyaikana siinä toimi aiemmin Réthymnon arkeologinen museo.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Réthymnon linnoitus Wikimedia Commonsissa
