Rémi Brague
Rémi Brague (s. 8. syyskuuta 1947) on ranskalainen keskiajan islamilaiseen ja arabiankieliseen, juutalaiseen sekä kristilliseen ajatteluun erikoistunut aatehistorioitsija ja filosofi. Hän on emeritus professori Sorbonnen yliopistossa Pariisissa ja Ludwig Maximilian yliopistossa Münchenissä.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brague aloitti opintonsa École Normale Supérieure -yliopistossa erikoistumalla antiikin kreikkalaiseen filosofiaan, aluksi Platoniin, tämän jälkeen Aristoteleeseen, jota tulkitsi modernin filosofian valossa. Hänen tohtorintutkintonsa käsitteli Aristoteleen käsitystä maailmasta fenomenologisesta näkökulmasta.[1] Väitöskirja julkaistiin myöhemmin nimellä Aristote et la question du monde: Essai sur le contexte cosmologique et anthropologique de l'ontologie (1988).
Brague alkoi opiskella hepreaa ja tutkia Vanhaa Testamenttia, ja opiskeli arabiaa kyetäkseen lukemaan Maimonidesta alkukielellä.[2] Suurin osa Braguen työstä on käsitelly kolmea abrahamilaista uskontoa ja niiden kehitystä antiikin maailmasta sekä historiallista kehitystä, joka johti Euroopassa moderniin aikakauteen. Braguelta on julkaistu lukuisia kirjoja, joissa hän käsittelee keskiajan älyllistä historiaa, uskontoa, kansallista identiteettiä, kirjallisuutta ja lakia. Braguen teoksia on käännetty monille kielille mutta ei suomeksi. Teoksista tunnetuin on hänen laajemmalla yleisölle suunnattu teoksensa Europe, la voie romaine (1992), joka on käännetty muun muassa englanniksi otsikolla Eccentric Culture: A Theory of Western Civilization (2009). Braguen pääteoksena voidaan pitää teoksista La sagesse du monde (2002), La Loi de Dieu (2008) ja Le Règne de l'homme (2015) koostuvaa trilogiaa. Nämäkin teokset on käännetty englanniksi. Platonin, Aristoteleen ja Maimonideksen lisäksi Brague on julkaissut Bernhard Clairvauxlaista ja al Razia käsitteleviä tutkimuksia.
Antiikin kreikkalaisen ja keskiajan filosofian ja aatehistorian lisäksi Brague on julkaissut Heideggerin ja Leo Straussin filosofioita kommentoivia tekstejä. Molemmat filosofit ovat myös hänen oman tutkimustyönsä tärkeitä vaikuttajia. Straussilta Brague on sanonut oppineensa lukemaan tekstejä huolellisti, mutta hän kiistää olevansa straussilainen sen enempää omasta kuin Straussilaistenkaan mielestä.[2]
Vuonna 2009 Braguesta tuli jäsen Ranskan katolilaisessa akatemiassa (l'Académie catholique de France).[3] Lisäksi hänellä on jäsen Euroopan tieteiden ja taiteiden akatemiassa sekä ranskalaisessa järjestössä l'Académie des sciences morales et politiques. Hän on vastaanottanut lukuisia palkintoja ja kunnianosoituksia, mm. Josef Pieper palkinto ja Grand prix de philosophie de l'Académie française -tunnustuspalkinto (2009), Teologian Ratzinger palkinto (2012), Chevalier de l'Ordre National de la Légion d'honneur-titteli (2013).
Brague puhuu äidinkielensä lisäksi saksaa, latinaa, hepreaa, arabiaa ja englantia.
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Le restant : supplément aux commentaires du Ménon de Platon, Paris, Vrin / Les Belles Lettres, 1978, 247 p. - 2e éd. inchangée, Vrin, 1999
- Du temps chez Platon et Aristote : quatre études, PUF, Paris, 1982, 181 p. - 2e éd. inchangée, 1995
- Aristote et la question du monde : essai sur le contexte cosmologique et anthropologique de l'ontologie, Paris, PUF, 1988, 560 p.
- Europe, la voie romaine, Criterion, Paris, 1992, 189 p. - 2e éd. revue et augmentée, ib., 1993, 206 p. - 3e éd. revue et augmentée, Folio-essais, NRF, Paris, 1999, 260 p. (ISBN 978-2070408771)
- Европа, римский путь/ Пер. А.М.Руткевича. Москва: Аллегро-Пресс, 1995. 176 с.
- Europa, droga rzymska, kääntänyt puolaksi Wiktor Dłuski, Teologia Polityczna22, Warszawa, Wyd. Funadcja Św. Mikołaja, 2012
- Ekscentriškoji Europos tapatybė, kääntänyt liettuaksi R. Matuzevičiūtė et K. Kazakevičiūtė. Vilnius: Aidai, 2001.
- La sagesse du monde : histoire de l'expérience humaine de l'univers, Le Livre de Poche, coll. « Biblio Essais », 2002 (ISBN 978-2253943228)
- Pasaulio išmintis, kääntänyt liettuaksi J. Žalgaitė-Kaya, Vilnius, Aidai, 2005.
- The Wisdom of the World: The Human Experience of the Universe in Western Thought. Kääntänyt englanniksi. Theresa Fagan. Chicago: U of Chicago P, 2004
- Introduction au monde grec : études d'histoire de la philosophie, Éditions de la Transparence, 2005.
- La Loi de Dieu: Histoire philosophique d'une alliance, Folio, coll. « Folio essais », 2008 (ISBN 978-2070357901)
- Law of God: The Philosophical History of an Idea. Trans. Lydia G. Cochrane. Chicago: U of Chicago P, 2008.
- Au moyen du Moyen Âge : Philosophies médiévales en chrétienté, judaïsme et islam, Paris, Flammarion, coll.. « Champs essais », 2006 (réimpr. 2008), 433 p. (ISBN 2081217856).
- Du Dieu des chrétiens et d’un ou deux autres, Flammarion, 2008 (ISBN 2081213192).
- Image vagabonde. Essai sur l'imaginaire baudelairien, Éditions de La Transparence, 2008
- Les Ancres dans le Ciel, Seuil, 2011
- Qui est le Dieu des chrétiens ? avec Jean-Pierre Batut, éditions Salvator, mars 2011 (ISBN 978-2706708077)
- Le Propre de l'homme : Sur une légitimité menacée, Flammarion, 2013, 257 p. (ISBN 978-2081298576)
- L'éducation à l'âge du « gender », 2013, 144 p. (ISBN 9782706709814) avec Michel Boyancé et Jean-Noël Dumont
- Modérément moderne, Flammarion, 2014, 383 p. (ISBN 978-2081331112)
- Le Règne de l'homme : Genèse et échec du projet moderne, Gallimard, coll. « L'Esprit de la cité », 2015, 416 p. (ISBN 978-2-07-077588-0)
- The Kingdom of Man: Genesis and Failure of the Modern Project. Trans. Paul Seaton. Notre Dame: U of Notre Dame P, 2018.
- E. Grimi (éditeur), Contro il cristianismo e l'umanismo. Il perdono dell'Occidente, Siena, Cantagalli, 2015, 336 p.
- Où va l'histoire ? Entretiens avec Giulio Brotti, Salvator, mai 2016 (ISBN 978-2-7067-1363-7)
- Sur la religion, Flammarion, 2018, 256 p. (ISBN 978-2081416864)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tom Rockmore: Heidegger and French Philosophy: Humanism, Anti-Humanism, and Being, s. 130. Routledge, 1995.
- ↑ a b 'Yellow Ants,' Fundamentalists, and Cowboys – An interview with Rémi Brague. The Clarion Review, 29. 10. 2009.
- ↑ Isabelle de Gaulmyn & Claire Lesegretain: Cinq membres du nouveau corps académique. La Croix, 21. 9. 2009..