Rämekauniainen
| Rämekauniainen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Elateriformia |
| Yläheimo: | Kauniaismaiset Buprestoidea |
| Heimo: | Jalokuoriaiset Buprestidae |
| Suku: | Phaenops |
| Laji: | formaneki |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Phaenops formaneki |
|
| Katso myös | |
Rämekauniainen (Phaenops formaneki) on jalokuoriaisten (Buprestidae) heimoon kuuluva kovakuoriaislaji. Rämekauniaisen tieteellinen lajinimi formaneki kunnioittaa tšekkiläistä entomologi Romuald Formánekia. Rämekauniainen on 6–10 millimetrin mittainen. Sen kuori on yleensä vihertävä mutta vivahtaa joskus pronssiin. Lajin levinneisyysalue kattaa alueita Ranskasta ja Espanjasta aina Mongoliaan ja Itä-Aasiaan asti. Suomessa se on melko harvinainen mutta on silti luokiteltu maassa alueellisesti elinvoimaiseksi lajiksi. Se elää pääasiassa männyllä ja joskus harvoin myös kuusella. Rämekauniaisen toukat kehittyvät aikuiseksi kahdessa vuodessa. Kuoriutuessaan puusta ulos ne jättävät siihen soikean ja kapean reiän, jonka korkeus on 3,5–4,5 ja leveys 1,8–2 millimetriä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Heliövaara, Kari; Mannerkoski, Ilpo; Muona, Jyrki; Siitonen, Juha & Silfverberg, Hans: Hyppivät ja hohtavat – Suomen sepät, sepikät, rikkasepät ja jalokuoriaiset, s. 240–241. Helsinki: Metsäkustannus Oy, 2014. ISBN 978-952-6612-38-6