Queen on Fire – Live at the Bowl

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Queen On Fire – Live at the Bowl
Queen
Livealbumin Queen On Fire – Live at the Bowl kansikuva
Livealbumin tiedot
 Äänitetty  5. kesäkuuta 1982 Milton Keynesissä [1]
 Julkaistu 25. lokakuuta 2004 [1]
 Tuottaja(t) Brian May ja
Roger Taylor [1]
 Tyylilaji hard rock, glam rock, poprock, rock[2]
 Kesto 100.00
Muut kannet
DVD-julkaisun kansikuva
Queenin muut julkaisut
Greatest Hits III
1999 		Queen On Fire – Live at the Bowl
2004 		Return of the Champions
2005

Queen On Fire – Live at the Bowl on brittiläisen Queen-yhtyeen vuonna 2004 julkaisema järjestyksessä neljäs konserttitaltiointi. Albumi julkaistiin kolmessa eri formaatissa: kolmen LP-levyn settinä, kahden CD-levyn sekä kahden DVD-levyn settinä. Konsertti on nauhoitettu 5. kesäkuuta 1982 Milton Keynesissä, konsertti kuului yhtyeen Hot Space -kiertueeseen.[3][4]

Milton Keynesin konsertti on ollut fanien keskuudessa sangen tunnettu bootleg-taltiointi sillä Music Television esitti konsertin televisiossa vuonna 1982.

Albumin arvostelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BBC:n levyarvostelija Richard Banks pitää konserttitallennetta onnistuneena sikäli, että tuolloin vastajulkaistun Hot Space -albumin kappaleista ainoastaan neljä on esitettiin konsertissa. Tähän kannanottoon liittyy Hot Space -albumin erittäin heikko menestys, sillä sitä pidetään yleisesti Queenin vähiten onnistuneena tekeleenä. Myöhemmillä kiertuilla "Under Pressurea" lukuun ottamatta Hot Space -albumin kappaleita ei kuultu lainkaan. Muutamia eroja lukuun ottamatta kappalelista on käytännössä Greatest Hits I -albumi konserttina. Banks mainitsee mm. Fat Bottomed Girlsin kuulostavan "lihavammalta kuin koskaan". Ainoastaan kitaristi Brian Mayn Guitar Solo on Banksin arvion mukaan esimerkiksi Brighton Rockiin verrattuna sangen laimea esitys. Konsertin loppupuolella May on jälleen iskussa kitaroineen. Kakkoslevyllä kuullaan mm. Under Pressure (ilman David Bowien lauluosuutta) sekä Queenin vakiokonserttiohjelmistoon kuuluvat Tie Your Mother Down ja areenarockin kulmakivet We Are The Champions ja We Will Rock You.[5]

Queen Concerts -sivuston Scully pitää konserttia onnistuneena omassa arviossaan. Scullyn mukaan tyypillisesti vähätellyt Hot Space -albumin kappaleet kuulostavat itse asiassa paremmilta konsertissa kuin alkuperäisellä albumilla. DVD:n kuvalaatua ja ääntä hän pitää erinomaisena tallenteen ikään nähden. Varjopuoleksi Scully mainitsee sen, että vain osa aikoinaan kuvatusta ja televisioidusta backstage-materiaalista on mukana DVD:llä. Mielenkiintoisia haastatteluja sekä muuta kuvamateriaalia on jostain syystä jätetty pois. Myös varsinaisesta konsertista on leikattu osa Freddien puheosuuksista. [6]

Imperiumi.netin arvostelija Eero Kaukomiehen arvion mukaan albumi ei ole konserttina paras mahdollinen, mutta erinomainen kuvaus siitä mitä Queen todella oli vuonna 1982: Etelä-Amerikan konserttilavat ensimmäisenä valloittanut mammuttimainen rock-yhtye, joka jatkoi eteenpäin välittämättä Hot Space -albumin heikosta suosiosta. Kaukomies kiittää, paitsi rennolla otteella soittavaa bändiä, erityisesti Mercuryn laulukuntoa. Hän toteaa että albumilla ääni on varmastikin täysin alkuperäisenä eikä sitä ole studiossa korjailtu, kuten yhtyeellä on toisinaan ollut tapana. [7]

Kappaleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Flash (May)
  2. The Hero (May)
  3. We Will Rock You (May)
  4. Action This Day (Taylor)
  5. Play The Game (Mercury)
  6. Staying Power (Mercury)
  7. Somebody To Love (Mercury)
  8. Now I'm Here (May)
  9. Dragon Attack (May)
  10. Now I'm Here (Reprise) (May)
  11. Love Of My Life (Mercury)
  12. Save Me (May)
  13. Back Chat (Deacon)
  14. Get Down, Make Love (Mercury)
  15. Guitar Solo (May)
  16. Under Pressure (Queen/Bowie)
  17. Fat Bottomed Girls (May)
  18. Crazy Little Thing Called Love (Mercury)
  19. Bohemian Rhapsody (Mercury)
  20. Tie Your Mother Down (May)
  21. Another One Bites the Dust (Deacon)
  22. Sheer Heart Attack (Taylor)
  23. We Will Rock You (May)
  24. We Are The Champions (Mercury)
  25. God Save The Queen (Tradd. Arr. May)

[3]

Kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi

  • Morgan Fisher – kosketinsoittimet

[3]

Mercury soitti piano-osuutensa tavaonmaisella Steinway D -flyygelillään. May soitti Red Special ja Gibson Flying V -sähkökitaroita sekä akustista Ovation Pacemakeriä. Taylorin rumpusetti oli hänen suuresti arvostamansa Ludwig. Deaconin basso oli Fender Precision '68 sekä Back Chat -kappaleessa Musicman Stingray. Hot Space -kiertue oli ensimmäinen jolla Queen otti lavalle mukaan ulkopuolisia muusikoita. Luopuessaan studioalbumeiden ”no synthesizers” -linjasta, syntetisaattorit tulivat mukaan myös konserttilavoille. Morgan Fisher soitti Roland Jupiter 8 ja Oberheim OBX -syntetisaattoreita. [8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Live At The Bowl Queen – Royal Legend. Arkistoitu 4.9.2007. Viitattu 13.6.2007. (englanniksi)
  2. ↑ Queen on Fire: Live at the Bowl by Queen: Reviews and Ratings - Rate Your Music rateyourmusic.com. Viitattu 20.8.2012. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Live at the Bowl Queen Picture Hall. Arkistoitu 12.6.2007. Viitattu 13.6.2007. (englanniksi)
  4. ↑ On Fire At The Bowl 2005. Queen Productions Ltd. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 13.6.2007. (englanniksi)
  5. ↑ Richard Banks: Queen On Fire: Live At The Bowl 25.10.2004. BBC / Queen Archives. Viitattu 13.6.2007. (englanniksi)
  6. ↑ Scully: Queen On Fire Queen Concerts. Viitattu 13.6.2007. (englanniksi)
  7. ↑ Eero Kaukomies: On Fire Live at the Bowl 28.12.2004. Imperiumi.net. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 20.6.2007.
  8. ↑ Scully: Instruments on Tour: Hot Space Queen Concerts. Viitattu 13.6.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Queen_on_Fire_–_Live_at_the_Bowl&oldid=22661220”