Quebecin kansanäänestys itsenäisyydestä 1995
Quebecin kansanäänestys itsenäisyydestä 1995 | |||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
(fr.) Acceptez-vous que le Québec devienne souverain, après avoir offert formellement au Canada un nouveau partenariat économique et politique, dans le cadre du projet de loi sur l'avenir du Québec et de l'entente signée le 12 juin 1995? |
|||||||||||||
Sijainti | Quebec, Kanada | ||||||||||||
Ajankohta | 1. lokakuuta 1995 | ||||||||||||
Tulokset | |||||||||||||
|
|||||||||||||
Äänestystulos alueittain | |||||||||||||
|
Quebecin kansanäänestys itsenäisyydestä 1995 oli järjestyksessään toinen kansanäänestys pääosin ranskankielisen Kanadan provinssin Quebecin itsenäisyydestä. Se järjestettiin 30. lokakuuta 1995.[1]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen kansanäänestys itsenäisyydestä oli pidetty vuonna 1980.[2]
Kansanäänestyksessä Quebecin äänestäjiltä kysyttiin, pitäisikö Quebecin julistaa itsemääräämisoikeus ja tulla itsenäiseksi valtioksi, edellyttäen, että Kanadalle tarjotaan poliittinen ja taloudellinen sopimus.[3] Äänestys pidettiin 30. lokakuuta 1995, ja siinä oli Quebecin historian suurin äänestysprosentti (93,52 %).[3] Itsenäisyyden vastustajat voittivat vain hyvin pienellä marginaalilla, sillä Ei-vaihtoehto sai 50,58 % äänistä.[4]
Tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaihtoehto | Äänet | Osuus (%) |
---|---|---|
Kyllä | 2 308 360 | 49,42 |
Ei | 2 362 648 | 50,58 |
Hyväksytyt äänet | 4 671 008 | |
Hylätyt äänet | 86 501 | |
Annettuja ääniä | 4 757 509 | |
Rekisteröityneitä äänestäjiä | 5 087 009 | |
Lähde:[5] |
Reaktioita ja jälkipyykki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääministeri Chrétienin hallitus perusti tuloksen selvittyä parlamenttiin ylimääräisen valiokunnan, joka alkoi suunnitella Quebecia koskevia reformeja. Näiden tuloksena Kanadan edustajainhuone tunnusti alueen erityislaatuisen kielellisen ja kulttuurillisen aseman.[1]
Kuusi päivää kansanäänestyksen jälkeen veitsellä aseistautunut André Dallaire tunkeutui Kanadan pääministerin Ottawan virka-asuntoon. Vuonna 1996 tuomioistuin katsoi Dallairen syyllistyneen pääministerin murhayritykseen, mutta häntä ei kuitenkaan tuomittu skitsofreniadiagnoosin vuoksi.[6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Quebec referendum of 1995 | Canadian history 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 10.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Québec Referendum (1980) The Canadian Encyclopedia. Viitattu 10.7.2022. (englanniksi)
- ↑ a b 1995 referendum on Québec’s accession to sovereignty Summary Elections Quebec. Viitattu 10.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Québec Referendum (1995) The Canadian Encyclopedia. Viitattu 10.7.2022. (englanniksi)
- ↑ 1995 referendum on Québec’s accession to sovereignty 2022. Élections Québec. Viitattu 10.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Intruder Is Charged With Attempted Murder of Canada's Premier The New York Times. 7.11.1995. Viitattu 10.7.2022. (englanti)
- ↑ When Aline Chrétien discovered an intruder at 24 Sussex Drive 4.11.2018. CBC/Radio-Canada. Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)