Quapaw’t
| Quapaw’t | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | quapaw, englanti | |||
| Sukulaiskansat | osaget, poncat, kansat, omahat | |||
Quapaw’t (myös arkansat, omalta nimeltään ugakhxpa eli "alavirran kansa")[1] ovat intiaanikansa Yhdysvalloissa Oklahoman osavaltiossa. Heidän perinteiset alueensa käsittivät aikanaan myös osia Arkansasista ja Louisianasta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Quapaw’t ovat mahdollisesti lähtöisin nykyisen Kentuckyn osavaltion alueelta, josta he lähtivät 1500-luvulla osana esimerkiksi omahojen ja muiden siouxilaisten kielten puhujien kanssa Ohiojoen laakson kautta kohti Mississippijokea.[2] Quapaw’eille läheistä sukua olevia kansoja ovat esimerkiksi osaget, poncat, kansat ja omahat.[3] Muista kansoista poiketen quapaw’t eivät jatkaneet Mississippiltä pohjoiseen vaan etelään. Quapaw’ien oma nimi kansalleen ugakhxpa, eli alavirran kansa, viittaa tähän muuttoliikkeeseen.[2]
Ranskalaiset tutkimusmatkailijat Louis Jolliet ja Jacques Marquetten kohtasivat quapaw’eja matkoillaan alueella, ja vain jonkin aikaa myöhemmin quapaw’ien yhteisöjä hävitti isorokko. Seuraavan vuosisadan puolella quapaw’t hankkivat hevosia ja he omaksuivat piirteitä tasankointiaanien kulttuurista. Ajoittain he liittoutuivat Ranskan kanssa esimerkiksi chickasaw’eja vastaan.[2]
Quapaw’t luopuivat alueistaan nykyisen Arkansasin eteläosissa, Oklahoman eteläosissa ja Louisianan pohjoisosissa sopimuksella Yhdysvaltojen kanssa vuonna 1818.[2] Heiltä hankituille maille siirrettiin choctaw’eja.[1] Quapaw’eilla oli vielä suurehko alue muualla Arkansasissa, mutta heidän oli luovuttava näistäkin alueistaan vuonna 1824. Maattomiksi joutuneet quapaw’t muuttivat ensin caddojen yhteyteen, mutta sarja huonoja satovuosia sai heidät palaamaan Arkansasiin. Vuonna 1833 he saivat osia Oklahomasta ja Kansasista käsittäneen reservaatin, mutta sen Kansasin puoleiset osat menetettiin Kansasin kohotessa territoriosta osavaltioksi vuonna 1867. Oklahoman reservaatti lakkautettiin ja palstoitettiin vuonna 1893. Tuolloin heimon virallisia jäseniä oli 230.[2]
Vuonna 1905 quapaw’ien alueilta löydettiin sinkki- ja lyijyesiintymiä, jolloin monet maata omistaneet quapaw’t alkoivat menettää maitaan. 1960-luvulla liittovaltion kanssa tehtiin maavaatimuksia koskeva sopimus, jonka perusteella quapaw’t saivat korvauksina noin miljoona dollaria.[2] 2000-luvulla quapaw’eja tai heistä polveutuvia oli arviolta 2 000.[4]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Quapaw’en perinteisessä uskossa esiintyy Suuri Henki eli Wakonda, sekä muita henkiä tai olemuksia. Etenkin maanviljelykseen liitettiin useita eri seremonioita, kuten vihreän maissin tanssi sadonkorjuun alussa. Eri kyliä johtivat omat päällikkönsä, joiden asema oli periytyvä. 1700-luvulta lähtien quapaw’en heimolla oli myös oma päällikkönsä. Quapaw’t saatettiin jakaa kahteen klaaniin, joiden jäsenyys periytyi isän kautta. Kuolleet saatettiin haudata maan alle tai päälle. Heidän mukaansa pistettiin esineitä, kuten työkaluja tai aseita.[2]
Naiset huolehtivat tyypillisesti maanviljelystä. Quapaw’t kasvattivat esimerkiksi maissia, tupakkaa ja kurpitsoja. Maanviljelyn ohella saatettiin keräillä marjoja ja pähkinöitä. Miehet metsästivät esimerkiksi biisoneja ja kauriita, minkä lisäksi harjoitettiin kalastusta. Käsityöläiset valmistivat keramiikkaa, jota myytiin muille intiaanikansoille.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Rani-Henrik Andersson ja Markku Henriksson: Intiaanit : Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia, s. 190, 531. Gaudeamus Helsinki University Press, 2010. ISBN 978-952-495-162-3
- ↑ a b c d e f g h Bruce E. Johansen ja Barry M. Pritzker: Encyclopedia of American Indian History, s. 1204–1205. ABC-CLIO, 2008. ISBN 978-1-85109-818-7 (englanniksi)
- ↑ Origin of Tribal Name Quapaw Nation. Viitattu 27.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Quapaw Encyclopaedia Britannica. Viitattu 27.10.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Quapaw Nation (englanniksi)