Quebec (kaupunki)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Québec (kaupunki))
2 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 5. syyskuuta 2023.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Quebec
(Ville de Québec, Quebec City)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Quebec

Koordinaatit: 46°48′46″N, 71°12′55″W

Valtio  Kanada
Provinssi Québecin lippu Québec
Perustettu 3. heinäkuuta 1608
Hallinto
 – Pormestari Régis Labeaume
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 454 km²
 – Maa 453,38[1] km²
 – Metropolialue 3 408,70[2] km²
Korkeus 5 m
Väkiluku (2016) 531 902
 – Väestötiheys 1 173,2[1] as./km²
 – Metropolialue 800 296
 – Väestötiheys metropolialue 234,8[2] as./km²
Aikavyöhyke UTC-5
 – Kesäaika UTC-4
Suuntanumero(t) 418 ja 581
Lempinimi: La Vieille Capitale (Vanha pääkaupunki), La capitale nationale (Kansallinen pääkaupunki)
Motto: Don de Dieu feray valoir (Jumalan lahja tuo vaurautta)







Quebec (ransk. Ville de Québec, engl. Quebec City) on Quebecin provinssin pääkaupunki Kanadassa. Kaupungissa on 531 902 asukasta (2016),[1] esikaupungit mukaan luettuina 800 296 (2016).[2]

Quebecin vanhakaupunki (ransk. Le Vieux-Québec) on Kanadan ja Yhdysvaltojen ainoa linnoituskaupunki, jonka muurit ovat yhä pystyssä. Alue valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1985.

Quebecin kaupungin matkailun vetovoimia ovat talvikarnevaalit ja hotelli Château Frontenac, jonka komeat tornit hallitsevat kaupunkikuvaa. Muita nähtävyyksiä ovat Quebecin provinssin lakia säätävä elin Assemblée nationale du Québec ja taidemuseo Musée National des Beaux-Arts du Québec vanhassakaupungissa ja Montmorencyn putoukset ja Sainte-Anne-de-Beauprén basilika kaupungin ulkopuolella.

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quebec sijaitsee Saint Lawrence -joen pohjoisrannalla lähellä Saint Lawrencen ja Saint Charlesin joen yhtymäkohdassa. Joki on Quebecin kaupungin kohdalla vain noin kilometrin levyinen ja sillä on useita saaria. Suurin saarista on Île d'Orléans.[3] Montréal sijaitsee Quebecistä noin 240 km lounaaseen.[4] 98 metrin korkeudelle merenpinnasta kohoava Cap Diamantin kallio, joka on historiallisesti toiminut kaupunkia puolustavien linnoitusten paikkana.[3]

Quebecissä on pitkät, kylmät talvet ja lyhyet, lämpimät kesät. Tammikuun alin lämpötila on keskimäärin −18 °C ja heinäkuun ylin lämpötila keskimäärin 25 °C.

Québecin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −7,9 −6,1 0,1 7,8 17,1 22,2 25 23,4 17,7 10,7 2,9 −4,8 ka. 9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −17,6 −16 −9,4 −1,3 5,3 10,6 13,4 12,4 7,2 1,7 −4,3 −13,4 ka. −1
Vrk:n keskilämpötila (°C) −12,8 −11,1 −4,6 3,3 11,2 16,5 19,2 17,9 12,5 6,2 −0,7 −9,1 ka. 4
Sademäärä (mm) 89,8 70,6 90,3 81,2 106,1 114,2 127,8 116,7 125,5 101,7 102 104,4 Σ 1 230,3
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−7,9
−17,6
−6,1
−16
0,1
−9,4
7,8
−1,3
17,1
5,3
22,2
10,6
25
13,4
23,4
12,4
17,7
7,2
10,7
1,7
2,9
−4,3
−4,8
−13,4
S
a
d
a
n
t
a 		89,8
70,6
90,3
81,2
106,1
114,2
127,8
116,7
125,5
101,7
102
104,4


Lähde: Quebec/Jean Lesage Intl A, Quebec Canadian Climate Normals 1971–2000. Environment Canada. Arkistoitu 2.3.2009. Viitattu 16.6.2009.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Abrahamin tasangon taistelu maalauksessa vuodelta 1797.

Ennen eurooppalaisten siirtolaisten tuloa nykyisen Quebecin alueella eli metsästystä ja kalastusta harjoittaneita intiaaneja. Nimi Quebec on johdettu ehkä algonkin-kielten kapenevaa jokea tarkoittavasta sanasta. Ensimmäinen eurooppalainen alueella oli ranskalainen tutkimusmatkailija Jacques Cartier. Hänen matkatessaan nykyisen Quebeciin alueella vuosina 1535–1536 paikalla oli hänen mukaansa Stadacona-niminen irokeesien kylä. Cartier palasi paikalle uudestaan vuosina 1541–1542 ja 1542–1543 Jean-François de la Rocque Roberval talvehti Cap-Rougessa hieman Quebecista ylävirtaan. Intiaanien Stadacona hylättiin joskus vuosien 1543 ja 1608 välillä. Vuonna 1608 Quebeciin oli saapunut Samuel de Champlain, joka perusti paikalle kauppa-aseman. Tuolloin Quebecin asukasluku oli vain 28. Englantilaiset valtasivat aseman vuonna 1629, mutta se palautettiin Ranskalle Saint-Germainin rauhassa vuonna 1632. Englantilaiset yrittivät vallata Quebecin uudelleen vuonna 1690 yrityksessään kuitenkin epäonnistuen. Lopullisesti Quebec liitettiin brittien siirtomaa-alueisiin vasta vuonna 1759 brittien voitettua ranskalaisia vastaan käydyn Abrahamin tasangon taistelun Quebecin lähistöllä. Brittien vallatessa kaupungin sen asukasluku oli hieman yli 8 000. Brittien onnistui puolestaan torjua amerikkalaisten kapinallisten tekemä hyökkäys kaupunkia vastaan Yhdysvaltain vapaussodan aikana 1775–1776.[3]

Quebecistä oli kehittynyt tärkeä ulkomaankaupan satama ja sen kautta vietiin etenkin turkiksia ja puutavaraa. Monilla Pohjois-Amerikkaan saapuville muuttajille se oli myös ensimmäinen etappi. Kaupungin merkitys alkoi kuitenkin vähetä 1800-luvun puoliväliltä alkaen. Taantumalle oli useita eri syitä, kuten rautatien rakentamisen viivästyminen ja maan väestöllisen keskuksen liikkuminen länteen. Laivoille tuli myös mahdolliseksi purjehtia Saint Lawrence jokea pitkin Montréaliin saakka, jolloin niiden ei tarvinnut pysähtyä Quebecissä.[3] Lisäksi Erien kanavan valmistumisen myötä Etelä-Ontario oli yhteydessä Portlandin satamaan Mainessa. Vuonna 1791 Quebec oli jaettu Ylä- (nyk. Ontario) ja Ala-Kanadaan, jolloin Quebecistä tuli koko siirtomaan pääkaupungin sijaan vain Ala-Kanadan eli nykyisen Quebein provinssin pääkaupunki.[4] Vuonna 1861 kaupungin asukasluku oli hieman lähes 60 000[3] ja vuonna 1864 kaupungissa pidettiin kokous, joka johti Kanadan federaation perustamiseen Brittiläisen Pohjois-Amerikan lain voimaantulon myötä vuonna 1867.[4]

Etenkin Quebecin vanhaa keskustaa ympäröivät alueet ovat kasvaneet nopeasti 1950-luvulta lähtien. Lähistölle ovat kasvaneet esimerkiksi Silleryn, Sainte-Foyn, Charlesbourgin, Cap-Rougen ja L’Ancienne-Loretten kaupungit. Myös vanhaan keskustaan on rakennettu, esimerkiksi uusia hotelleja. Keskusta on kuitenkin säilyttänyt historiallisen ilmeensä.[3] Historiallinen kaupunginosa liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1985.[5]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisen tuotannon määrä nyky-Quebecissä on vähäinen. Vain noin 10 prosenttia kaupungin työpaikoista on teollisuudessa.[3] Kaupungin nykyiseen teolliseen tuotantoon kuuluvat esimerkiksi elintarviketeollisuus, laivanrakennus ja julkaisutoiminta.[4] Suurimpia työnantajia ovat julkishallinto, palvelu-, kauppa- ja liikenneala. Myös turismin merkitys on kasvanut.[3]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quebecin asukasluku oli vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan 531 902 ja vuoden 2011 vastaavassa laskennassa 516 576.[2] Quebeckin suuremman metropolialueen asukasluku oli vuonna 2016 800 296 ja vuonna 2011 767 310.[2]

Quebecin väestön valtaosa on ranskankielisiä ja uskonnoltaan katolilaisia.[4] Historiallisesti kaupungissa oli 1800-luvulta lähtien saapuneiden muuttajien takia myös suuri englanninkielinen vähemmistö. Enimmillään vuonna 1851 englanninkielisiä oli 43 % väestöstä. Määrä on sittemmin laskenut huomattavasti englanninkielisen väestön muuttaessa muualle Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.[3] Vuoden 2011 väestönlaskennassa kaupungin asukkaista 483 790 ilmoitti äidinkielekseen ranskan ja 7 395 englannin. Muita kuin kahta Kanadan virallista kieltä puhui äidinkielenään 26 370 henkilöä.[2]

Vuonna 2016 kysyttiin myös kanadalaisten etnistä taustaa. Tuolloin Quebecissä 353 305 ilmoitti taustakseen kanadalaisen ja 153 160 ranskalaisen. Kanadan ensimmäisiin kansoihin eli intiaaneihin kuului 17 735 henkilöä. Näkyviin vähemmistöihin eli muihin kuin valkoisiin tai alkuperäisasukkaisiin kuuluvia oli 33 240.[2]

Kulttuuri ja urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Quebecin talvikarnevaalia.

Quebec on yksi kanadanranskalaisen kulttuurin keskuksista. Roger Lemelin on tunnettu Quebecistä lähtöisin oleva kirjailija ja Robert Lepage on tunnettu teatterialalla. Kaupungissa julkaistaan kahta päivittäin julkaistavaa sanomalehteä Le Soleil ja Journal de Québec. Kaupungissa toimii myös viisi televisioasemaa ja useita radioasemia.[3]

Quebecin talvikarnevaalit on pidetty vuodesta 1954 lähtien. Quebeckin kansainvälinen kesäfestivaali järjestetään puolestaan vuosittain heinäkuussa. Vuonna 1933 avautunut Musée du Québec sai uuden nimen Musée national des beaux-arts du Québec vuonna 2002. Grand Théâtre de Québec on puolestaan Quebecin sinfoniaorkesterin kotiteatteri.[3]

Quebecissa pelasi vuosina 1972–1995 jääkiekon ammattilaisseura Quebec Nordiques. Lajia seuraavat paikalliset muistavat WHA- ja NHL-liigoissa esiintyneen joukkueensa edelleen. Toinen etenkin talvisin suosittu urheilumuoto on laskettelu ja lähistön Laurentideilla on laskettelurinteitä. Mont Sainte-Annella on järjestetty hiihdon ja maastopyöräilyn maailmanmestaruuskisoja.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Census Profile, 2016 Census: Québec, Ville/ Quebec and Quebec 2017. Statistics Canada, statcan.gc.ca. Viitattu 4.7.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g Population and Dwelling Count Highlight Tables, 2016 Census. Population and dwelling counts, for census metropolitan areas, 2016 and 2011 censuses – 100% data 2017. Statistics Canada, statcan.gc.ca. Viitattu 4.7.2017. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k Québec City The Canadian Encyclopedia. Viitattu 30.5.2018. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f Brett McGillivray: Quebec Encyclopædia Britannica. Viitattu 30.5.2018. (englanniksi)
  5. ↑ Historic District of Old Québec World Heritage Centre. Unesco. Viitattu 30.5.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Quebec_(kaupunki)&oldid=22913081”