Pyynikin panimo (rakennus)

Pyynikin panimon rakennuksen julkisivu

Pyynikin Panimo on Tampereen Kaakinmaalla sijaitseva punatiilinen tehdasrakennus, joka valmistui vuonna 1897.

Rakennus toimi alun perin olutta valmistavan Osakeyhtiö Pyynikin oluttehtaana. Panimotoiminta Koulukadun ja Tiiliruukinkadun kulmassa sijaitsevassa rakennuksessa päättyi 1992. Sittemmin rakennusta on hyödynnetty muun muassa toimistorakennuksena.

Vuonna 2023 tilat muutettiin asuinkiinteistöiksi. Kiinteistössä toimii myös juhlatila.  

Rakennuksen historia

Pyynikin Panimon tarina yltää aina 1850-luvulle, jolloin Tampereelle syntyivät ensimmäiset olutpanimot. Ensimmäiset panimot olivat pieniä ja vanhanaikaisia, mutta ne toimivat lähtölaukauksena panimoalan kehitykselle Tampereella. 1890-luvulla kauppaneuvos Julius Johansson päätti perustaa suuren ja ajanmukaisen oluttehtaan Tampereen kuudenteen kaupunginosaan. Pyynikin Panimo oli kaupungin viides lajissaan. Tontti valikoitui sillä sijaitsevan, hyvästä vedestä tunnetun Kaakinmaan kaivon vuoksi. Tontin rajoina olivat Koulukatu, Tiiliruukinkatu ja Papinkatu. Virallisesti Osakeyhtiö Pyynikki perustettiin vuonna 1897.

1900-luvulle tultaessa Tampereella toimi neljä olutyhtiötä, jotka hallitsivat yhteensä kuutta panimoa. Kunnallinen kieltolaki astui voimaan vuonna 1903, mikä kiristi panimoiden kilpailua, ja sen myötä paikalliset oluttehtaat yhdistyivät Näsijärven Osake-Oluttehdas nimen alle. Pyynikin Panimo oli yhtiön lippulaiva, ja se valmisti ensimmäisen maailmansodan alla jopa 312 000 litraa olutta vuodessa. Marraskuussa 1905 Pyynikin oluttehtaalle saapui kieltolakikomitea, joka vaati tehtaan sulkemista vielä samana päivänä. Vuonna 1920 yhtiön nimeksi otettiin Oy Pyynikki.

Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä panimoala joutui koville, sillä oluen myyntiä rajoitettiin, valmisteveroja korotettiin, maltaita takavarikoitiin ja inflaatio söi kannattavuutta. Valtakunnallinen kieltolaki astui voimaan vuonna 1919. Tamperelainen olutjätti säilyi kuitenkin hengissä jatkamalla laillisten mietojen (alle 2,25 %) mallasjuomien tuotantoa. Tuotanto oli myös laaja-alaista: kahden miedon mallasjuoman rinnalla yhtiö valmisti vaarinkaljaa, simaa, kivennäisvesiä ja limonadeja. Vuonna 1921 nimessä palattiin virallisestikin perinteiseen Pyynikkiin. Käänteenä yhtiön historiikissa pidetään kuitenkin vuotta 1922, jolloin tehtailija Sulo Salmelin osti osake-enemmistön ja ryhtyi johtamaan tehdasta. Uutta johtajaa pidettiin taitavana, sillä hänen myötään tehtyjen uudistusten ansiosta tehdas alkoi menestyä paremmin ankarien sotavuosien jättämistä jäljistä huolimatta. Tehdasta kasvatettiin ja korjattiin.  

Vuonna 1930 konsuli Sulo Salmelin menehtyi, ja hänen puolisonsa Rosa Salmelin siirtyi tehtaan johtoon. Rosa Salmelin rakensi näkyvän ja naiselle harvinaisen uran Tampereen panimoteollisuudessa. Jäätyään leskeksi ja viiden lapsen yksinhuoltajaksi hän toimi Oy Pyynikin johtajana 1930–1934 ja sen jälkeen Pyynikki-yhtymän pääjohtajana aina 1960-luvulle saakka. Hänen jälkeensä Pyynikkiä johti Salmelinien poika Juhani Salmelin, aina vuoteen 1985, jolloin yhtiö myytiin Sinebrychoffille. Panimotoiminta jatkui Tampereella vielä vuoteen 1992, minkä jälkeen Sinebrychoff keskitti oluen valmistuksen Keravan panimolleen.

Pyynikin panimorakennuksen merkitys

Vuosina 1897–1992 toiminut Pyynikin Panimo oli perustamisvaiheessaan Suomen toiseksi suurin, ja myöhemminkin yksi Suomen suurimpia, panimoita. Panimokortteli sai muotonsa monen eri rakennusvaiheen myötä, mihin vaikuttivat muun muassa omistajanvaihdokset ja koko toimialan kehitys. Vanha panimorakennus sekä Koulukadun asuinrakennus ovat vanhimmilta osiltaan tehtaan perustamisvuodelta. Panimoa on laajennettu 1930-, 1950- ja 1960- sekä 1980-luvuilla. Asuinrakennusta on jatkettu 1920-luvulla, ja pihan puolella oleva konttori on samalta ajalta. Konttoriakin on sittemmin laajennettu ja korotettu.  

Rakennus sijaitsee tontilla, joka oli asemakaavassa vielä panimotoiminnan päättyessä merkitty teollisuustontiksi. Vuonna 2000 tontti muutettiin Tampereen kaupungin kaavoitusyksikössä pääasiassa asuinkäyttöön.

Pyynikin panimon vanhan tehdasrakennuksen kulttuurihistoriallinen, erityisesti teollisuushistoriallinen, arvo on erittäin suuri, sillä suurimpien panimoyritysten vanhaa rakennuskantaa on säilynyt Suomessa vain vähän. Tuotanto-, toimisto- ja asuinrakennusten historialliset kerrostumat ja kokonaisuus ovat säilyneet poikkeuksellisella tavalla. Panimorakennus on Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuriselvityksen kohteita ja kuuluu ympäristöministeriön luokittelemiin, Suomen merkittävimpiin teollisuusympäristöihin.

Arkkitehtuuri

Oluttehtaan käyttöön rakennetun tehdasrakennuksen on suunnitellut arkkitehti Arthur af Hällström. Rakennus on yksi Suomen vanhimmista panimorakennuksista ja se edustaa uusrenessanssista teollisuusarkkitehtuuria. Myöhemmissä laajennusvaiheissa rakennuksen suunnittelusta ovat vastanneet muun muassa Paavo ja Heikki Tiitola sekä Jaakko Tähtinen.

Punatiilinen tehdasrakennus on merkitty suojelukohteeksi. Rakennuksen säilyttäminen nähdään tärkeäksi kaupunkikuvan historiallisen kerrostuneisuuden ja kulttuuriperinnön säilymisen kannalta.

Viimeisimmät saneeraukset on toteutettu vanhaa kunnioittaen, ja rakennuksen arkkitehtoniset piirteet on säilytetty alkuperäisessä muodossaan. Loft-asunnoissa on muun muassa esillä alkuperäisiä betonipalkkeja ja tiiliseiniä. Avaruutta ja koreaa tunnelmaa on korostettu korkeakattoisilla huoneilla. Ikkunat jäljittelevät alkuperäisiä ikkunoita.

Rakennus 2000-luvulla

Koska Pyynikin panimorakennus oli määrätty säilytettäväksi, vuonna 2004 aloitettiin kohteen mittava saneeraus- ja täydennysrakennusprojekti. Kohteeseen valmistui pääosin Sopimusvuorisäätiön omistamia asuntoja sekä Treili Oy:n toimintakeskus. Entiset tuotantotilat muutettiin toimintatiloiksi ja asunnoiksi, ja Kiinteistö Oy Pyynikin Panimo perustettiin. Museovirasto määräsi vanhan panimorakennuksen keittohuoneen ja siinä sijainneet suuret kuparipannut, sekä niitä ympäröivät tilat suojeltaviksi.

Rakennus oli melko vähäisellä käytöllä, kun Pyynikin Laaturakennus osti Pyynikin Panimon rakennuksen vuonna 2021. Saneerauksen myötä rakennus muuttuu Asunto Oy Tampereen Pyykin Panimoksi. Jo kertaalleen toimistotiloiksi saneeratut tuotantotilat on saneerattu uudelleen kodeiksi, jotka kutsuvat asumaan historiaa ja laadukasta asumista arvostavia asukkaita. Rakennuksessa on yhteensä noin 50 kappaletta loft-tyyppisiä omistusasuntoja, joista suurin osa on yksiöitä tai kaksioita. Kohteessa on myös muutamia suurempia asuntoja. Rakennukseen on valmistumassa myös liiketilaa.

Rakennuksessa toimii juhlatila, joka on museoviraston suojelema. Tilaa on vuokrattu rajoitetusti vuodesta 2012 asti.