Tämä on lupaava artikkeli.

Pyynikin käsityöläispanimo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: päivitettävä, kertoo jo konkurssiin mennesstä yrityksestä

Pyynikin käsityöläispanimo Oy
Tunnuslause Rakkaudella pantu.
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2012
Toimitusjohtaja Kari Lappalainen
Avainhenkilöt Tuomas Pere (vaikuttaja, olutmestari)
Rauno Pere (hallintopäällikkö)
Kotipaikka Tampere, Suomi
Toimiala oluen valmistus
Tuotteet olut
Liikevaihto Nousua 4,7 milj. € (2020)[1][2]
Nettotulos Laskua -0,503 milj. € (2020)[1][2]
Henkilöstö Nousua 35 (2020)[1]
Kotisivu pyynikin.com

Pyynikin käsityöläispanimo Oy on vuonna 2012 perustettu pienpanimo, jonka panimo sijaitsi Tampereella Raholan kaupunginosassa.[3] Panimo tunnetaan muun muassa laajasta omistajakunnastaan ja kansainvälisesti palkituista oluistaan. Panimo on myös Tampereen keskustassa sijaitsevan panimoravintolan osakas. Syyskuussa 2022 Pyynikin käsityöläispanimo Oy hakeutui konkurssiin vuosia jatkuneiden kannattavuusongelmien seurauksena[4].

Nopeasti koko olemassaolonsa ajan kasvanut panimo tuottaa oluiden lisäksi väkeviä alkoholijuomia ja virvoitusjuomia. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2020 noin 4,7 miljoonaa euroa (liiketappio 503t euroa)[5], mikä tuotantokapasiteetin lisäksi tekee siitä yhden Suomen suurimmista pienpanimoista. Alkuvuonna 2022 panimo ajoi alas Tampereen Raholassa sijainneen panimonsa toiminnan[6]. Tamperelainen yrittäjä Samu Saarikoski hankki keväällä 2021 omistukseensa Viron Haljalassa sijanneen panimon kiinteistöt ja vuokrasi ne Pyynikin käsityöläispanimolle, joka alkoi tuottamaan oluitaan Virossa.[7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopeaa kasvua alkuvuosina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panimo aloitti toimintansa vuoden 2012 lopulla vuokraamalla aikaisemmin VainioKetolalla, Lapin Voimalla ja Käsityöläispanimo 101:llä käytössä olleet laitteet. Aiemmista panimoista mukana oli Tuomas Pere, ja hallinnosta vastasi hänen veljenpoikansa Rauno Pere.[8] Panimon oli tarkoitus olla niin sanottu pubipanimo, mutta runsaan ulkopuolisen kiinnostuksen vuoksi suunnitelma muutettiin pienpanimoksi,[9] jota pyörittivät aluksi osakkaat, vapaaehtoiset ja opiskelijat[8]. Panimo olikin aluksi kytköksissä[10] Bar 101 Beers -nimiseen, Pirkankadulla sijainneeseen ravintolaan, joka suljettiin tammikuun 2014 aikoihin[11]. Vuoden 2012 lopulla yhtiö järjesti ensimmäisen osakeannin, joka lisäsi panimon osakkeenomistajien määrää noin 300:lla[8], ja jo keväällä 2013 avattiin toinen osakeanti, joka päättyi loppuvuodesta 2014[12]. Valmistusluvan panimo sai Valviralta 24. toukokuuta 2013, ja samoihin aikoihin se julkisti ensimmäiset oluensa markkinoille. Lanseerattujen oluiden joukossa olivat muun muassa Simo Frangénin mukaan nimetty vehnäolut ja Pikkuportteri.[13]

Panimo etsi alkuvuodesta 2013 tuotantotiloja ja löysi ne lopulta Raholasta Atrian entisestä hallista[3]. Yrityksen suunnitelma ”nestemäisestä osingonjaosta” eli panimon tuotteisiin oikeuttaneiden lipukkeiden jakamisesta joutui samoihin aikoihin tarkastelun kohteeksi[14], ja ajatuksesta luovuttiin myöhemmin. Panimon Patasydän-yhteistyöolut myi hyvin kesällä 2013.[15] Keväällä 2014 panimorakennuksessa syttyi tulipalo, jonka aiheuttamat tuhot keskeyttivät tuotannon usean kuukauden ajaksi, ja panimon toiminta oli lähellä loppua kokonaan.[16] Tuotantokatkon aikana panimon Vahvaportterin saksalaisessa oluttapahtumassa saama kultamitali toi panimolle medianäkyvyyttä[17][18]. Syksyllä 2014 toimintansa aloitti Tuomas Peren ideoima ja Suomen alkoholilainsäädäntöä kritisoiva Papabeers-niminen, Virosta käsin toiminut verkkokauppa vahvempien kuin kauppavahvuisten oluiden myynnin mahdollistamiseksi suomalaisille kuluttajille.[19] Alkuvuonna 2015 panimo päätti suuresta kysynnästä johtuen uudesta osakeannista, jolla rahoitettiin tuotantokapasiteetin kasvattaminen kymmenkertaiseksi ja uuden kapasiteetin mahdollistama valtakunnallinen myynti. Käsityöläisoluiden nousseen suosion myötävaikutuksella anti onnistui. Se nosti omistajamäärän yli tuhanteen ja keräsi uutta pääomaa yli 300 000 euroa.[20][9][21] Panimolle kerättiin uutta laitteistoa ympäri Suomea, muun muassa uusi tuotteiden laatua tasoittanut pullotuslaitteisto Nokian Panimolta,[9] ja tuotevalikoimaa kasvatettiin ja muutettiin.[16]

Toukokuussa 2015 panimolle myönnettiin Kultainen Humala -kunniamaininta SOPP-tapahtumassa.[22] Heinäkuussa se toi markkinoille Suomen ensimmäisen gluteenittoman IPA:n.[23] Loppusyksystä 2015 panimon yhteyteen avattiin panimokauppa.[24] Marraskuun alussa panimo lanseerasi uuden Sessiosarja-tuoteryhmän ja sen oluista muodostetun kuuden eri oluen sixpackin, jonka myynti alkoi joulukuussa suurella kysynnällä[25] ja joka oli Rauno Peren mukaan tiettävästi ensimmäinen säännölliseen päivittäistavarakauppamyyntiin tullut eri oluiden sixpack.[16][26] Panimon tuotteiden saatavuus vähittäismyynnistä kasvoi voimakkaasti alkuvuodesta,[27] ja vuoden 2016 lanseerauksiin lukeutuivat muun muassa metalliyhtye Diablon stout,[28] Maisteri Simo ja Mestari Timo -nimikko-oluet ”Kahvakuula”-pakkauksessaan[29], yhteistyön aloittaminen jalkapalloseura Tampere Unitedin kanssa[30] ja Biohit Oyj:n kanssa suunniteltu matalan asetaldehyditason IPA[31].

Nousu suurimpien suomalaispanimojen joukkoon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Panimon logo Vahvaportteri-pullon korkissa.

Kesällä 2016 panimo aloitti uuden osakeannin toimintansa ja laitteistonsa kehittämisen rahoittamiseksi alkuperäisenä tavoitteenaan 2,4 miljoonan litran tuotantomäärä vuodelle 2018.[32] Vuonna 2017 panimo tekikin rahoituksen turvin suuria investointeja, jotka nostivat yrityksen valmistuskapasiteetin moninkertaiseksi, 15 miljoonaan litraan vuodessa, ja paransivat panimon mahdollisuutta alkaa tuottaa voittoa. Yritys muutti vanhan rakennuksensa naapurikiinteistöön parempien toimitilojen perässä. Panimo otti käyttöön myös Pyynikin Juomat -aputoiminimen siiderien, lonkeroiden ja juomasekoitusten valmistusta varten. Pyynikin käsityöläispanimon tuotteet pääsivät uusiin suuriin kotimaisiin jakelukanaviin, ja niitä myytiin aktiivisesti myös ulkomaille. Yritys jatkoi pullotettujen oluiden tuottamista mutta siirtyi valtaosin tölkkipakkauksiin.[33] Yrityksen valmistama Mosaic Lager voitti kesällä 2017 sarjansa World Beer Awards -kilpailussa[34]. Panimon muita vuoden 2017 tapahtumia olivat Petri Nygårdin nimikko-olut, ravintolalaiva Pyynikin Maistelulaivan vuokraus Ratinan suvannossa kesän ajaksi[35] ja reagointi suunniteltuun alkoholilainsäädännön uudistukseen[36] sekä tislaamotoiminnan aloittamisen suunnittelu[37]. Loppuvuonna 2017 panimo, Restamax ja Hans Välimäki perustivat Max Brewing Oy:n, joka perusti panimoravintolan Tampereen ydinkeskustaan[38].

Alkoholilainsäädännön uudistamisen myötä Pyynikin käsityöläispanimo sai maaliskuussa 2018 vuoden määräaikaisluvan enintään 12-prosenttisten juomien ulosmyyntiin panimomyymälästään. Panimon ympärille alettiin myös suunnitella elämyskeskusta, johon sisällytettiin muun muassa maailman ensimmäinen olutsauna.[39] Panimon tuotteiden kysyntä pysyi valtavana, sillä maaliskuussa 2018 se pystyi kapasiteettia ylösajettaessa tyydyttämään edelleen vain noin neljäsosan kysynnästään.[40] Poikkeuksellisen kuuman kesän 2018 aikana tilauksista pystyttiin täyttämään kolmasosa, ja ulkomaanvienti pysäytettiin hetkellisesti [41]. Kapasiteettia lisättiin hieman syksyllä 2018 asennetulla 40 000 litran käymistankilla, ja toimenpiteet kapasiteetin kasvattamiseksi ja tuotannon kehittämiseksi jatkuivat edelleen, minkä rahoittamiseksi käynnistettiin osakeanti. Samoihin aikoihin julkistettiin tamperelaisista kaupunginosista tehtävä 24 oluen sarja.[42] Syksyllä panimo voitti jälleen kansainvälisen kultamitalin, tällä kertaa Pyynikin Stout -oluella.[43]

Kansainvälisiä vientisopimuksia ja kiinteistöinvestointihanke

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 lopussa julkistettiin Pyynikin käsityöläispanimon oluiden vientisopimus Lidlin Euroopan-myymälöihin: sopimus kattoi 12 maata ja 2 300 myymälää.[41] Maaliskuussa 2019 yritys solmi potentiaaliltaan Lidl-sopimustakin suuremman vientisopimuksen Japaniin.[44] Alkuvuodesta panimolla oli myös pelko siitä, kuinka käsityöläispanimo-sanaa saisi lainmuutoksen myötä käyttää, minkä vuoksi yritys lanseerasi Pyynikin Brewing Company -aputoiminimen. Samoihin aikoihin päättyi panimokaupan vahvojen oluiden myynnin määräaikaislupa.[45]

Loppuvuodesta 2019 panimo toi markkinoille alkoholittoman oluen, halvempia perusoluita ja virvoitusjuomia. Aikaisemmin samana vuonna se oli lanseerannut ensimmäisen väkevän alkoholijuomansa, Payday Craft Gin -ginin, joka voitti heti kesällä kultamitalin kansainvälisestä kilpailusta[46]. Samaan aikaan panimo julkisti hankesuunnitelman siirtyä kasvun maan viiden suurimman panimon joukkoon mahdollistavaan suurempaan tuotantolaitokseen arviolta vuoden 2021 aikana, jolloin sen silloisen kiinteistön vuokrasopimus oli päättymässä. Tuotantokapasiteettia oli tarkoitus kasvattaa vuoden 2019 kolmesta miljoonasta litrasta kymmeneen miljoonaan litraan.[47][48] Syyskuussa julkistettiin jälleen panimon kokoon nähden suuri kansainvälinen vientisopimus, tällä kertaa brittiläisen olutverkkokaupan kanssa.[49]

Laajentuminen Viroon ja toiminnan alasajo Tampereella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tamperelainen yrittäjä Samu Saarikoski hankki keväällä 2021 omistukseensa Viron Haljalassa sijanneen panimon kiinteistöt ja vuokrasi ne Pyynikin käsityöläispanimolle, joka alkoi tuottamaan oluitaan Virossa.[7] Tammikuussa 2022 yritys lopetti oluen tuottamisen Tampereella kannattamattomana. Toiminta jatkui Virossa, jossa yrityksellä oli noin 30 työntekijää.[50] Toukokuussa 2022 uutisoitiin yrityksen akuutin kassakriisin mukanaan tuomista talousvaikeuksista.[51] Saman vuoden syyskuussa yritys hakeutui konkurssiin[4].

Samu Saarikoski kertoi syyskuussa 2022, että yrittää vuokrata tai jopa myydä tilat panimotoiminnalle kunhan vanhan yrityksen sotkut on siivottu pois. Tällöin ei kuitenkaan ei ole vielä riittävän isoa rahoittajaa ollut tullut[52][53] Pyynikin käsityöläispanimon aikaisempi yrittäjä Pere kertoi syyskuussa 2022 aloittavansa uuden projektin jossa viedään lonkeroa ”Pablo Escobar" -tuotemerkkin alla Aurinkorannikolle.[54]

Tuotteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valikoima

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panimolla on tuotevalikoimassaan sekä kauppavahvuisia että vahvempia oluita useaan tuotekategoriaan jaoteltuna. Useiden ensimmäisinä julkaistujen oluiden tyylillisesti tunnistettavat fantasia-aiheiset etiketit piirsi Tomi Mikkola.[55][56] Oluiden lisäksi panimo on laajentanut tuotevalikoimaansa väkeviin alkoholijuomiin ja virvoitusjuomiin.

Panimo on historiansa aikana tehnyt lukuisia yhteistyötuotteita ja tietyille asiakkaille luotuja tilaustuotteita, esimerkiksi Varustelekalle tehdyt Miehistö-Pils ja Upseeri Ipa[57] ja Hotelli Torni Tampereen baarin oluet, muun muassa Tenderi ja Pajavasara[58].

Palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyynikin käsityöläispanimo tuotteineen on voittanut yhteensä kymmeniä palkintoja niin koti- kuin ulkomailla, muun muassa Suomen paras olut -kilpailusta[59][60]. Seuraavat panimon tuotteet ovat voittaneet kultamitalin kansainvälisestä kilpailusta:[61]

Tuote Palkinnot
Mosaic Lager 4,7 t% World Beer Awards 2017 (Maailman paras seasonal lager)[34]
Payday Craft Gin 48 t% Meiningers International Spirits Award ISW 2019
Lapsang Souchong Smoked Tea Gin 43,6 t% Meiningers International Spirits Award ISW 2020
Korpiklaani Vodka 42,5 t% World Drinks Awards 2021 (maailman paras infused & botanical vodka)
Payday Craft Gin 48 t% The Global Gin Masters 2021
Pyynikin Black IPA 4,7 t% World Beer Idols 2017 (Cascadian Dark Ale 2017)[62]
Pyynikin Klassikko Ruby Jazz Ale 4,7 t% World Beer Awards 2016 (Maailman paras mieto tumma ale)[63]
Pyynikin Stout 4,2 t% World Beer Awards 2018 (Maailman paras milk stout)[43]
Vahvaportteri 7,5 t% Global Craft Beer Award 2014 (Porter/Brown Porter)[64]

Myynti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panimon yhteydessä toimii loppuvuodesta 2015 avattu kauppa, jossa myydään kauppavahvuisten oluiden lisäksi muun muassa maltaita ja panimon logolla varustettuja tuotteita.[65] Sen tuotteilla on maanlaajuinen jälleenmyyntiverkosto ravintoloissa ja vähittäiskaupassa.[66] Alkossa panimon yksittäisiä tuotteita on vakiovalikoimassa, ja useita oluita myydään tilausvalikoimassa.[67] Ulkomailta Pyynikin tuotteita saa muun muassa usean eurooppalaisen maan Lidl-myymälöistä. Ulkomaanviennin osuus panimon tuotannosta on vuonna 2019 arviolta noin 10 %[41].

Osa panimon valmistamista tuotteista on niin sanottua kauppavahvuutta (>5,5 vol-%) vahvempia, minkä vuoksi Suomen alkoholilainsäädäntö muun muassa vuosien 2018–2019 jaksoa lukuun ottamatta on estänyt näiden oluiden myymisen suoraan panimolta, vaikka vertailun kohteena käytettyjen olutta väkevämpien tilaviinien suoramyynti on laissa sallittu. Pyynikin käsityöläispanimo aloitti alkuvuosinaan poliittisena kannanottona rajoituksia vastaan myynnin sittemmin lopetetun virolaisen Papabeers-nimisen verkkokaupan kautta. Verkkokaupan kautta tilatut oluet valmistettiin Tampereella, kuljetettiin Viroon ja sieltä takaisin suomalaisille kuluttajille, ja panimo maksoi asiaankuuluvat verot Suomeen.[68][69] Myös alkoholin etämyyntiä ja -ostoa on käsitelty EU-tuomioistuinta myöten.[70] Vuodesta 2018 panimolla oli jonkin aikaa lakiuudistusten tukemana vuoden määräaikaisen lupa myydä omassa panimokaupassaan enintään 12 tilavuusprosentin vahvuisia juomia[39].

Omistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyynikin käsityöläispanimolla on julkisten osakeantiensa ansiosta suhteellisen pienestä koostaan huolimatta laaja omistajakunta. Yhtiöllä oli syyskuussa 2019 noin 5 000 osakkeenomistajaa[71]. Yrityksellä on kaksi osakesarjaa: B-osakkeen äänivalta on kahdeskymmenesosa A-osakkeen äänivallasta. Vuonna 2020 päättyvän osakeannin jälkeen yrityksellä on enintään 4 240 A-osaketta ja 84 520 B-osaketta, ennen mainittua antia noin 73 % tästä.[72]

Yrityksen A-osakkeet ovat olleet kokonaan Peren suvun omistuksessa. Ennen vuonna 2017 päättynyttä osakeantia suurin omistaja omisti alle 5 % ja kymmenen suurinta yhteensä 28 % yhtiön osakkeista.[73] Paikallisten ja muualla Suomessa asuvien osakkaiden lisäksi panimolla on ollut historiansa aikana omistajia ainakin Ruotsissa, Tanskassa ja Saudi-Arabiassa[9].

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pyynikki Oy, vuosina 1897–1985 olutta ja virvoitusjuomia valmistanut tamperelaisyritys

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Pyynikin käsityöläispanimo Oy Taloussanomat. Arkistoitu 19.10.2017. Viitattu 19.10.2017.
  2. ↑ a b Pyynikin käsityöläispanimo Oy Suomen Asiakastieto Oy. Viitattu 19.10.2017.
  3. ↑ a b Rämö, Marjo: Näin moni haluaa omistaa tamperelaispanimon osakkeita 7.3.2015. Tamperelainen. Arkistoitu 20.11.2015. Viitattu 31.12.2015.
  4. ↑ a b Huovinen, Jorma: Pyynikin käsityöläis­panimo jätti konkurssi­hakemuksen Aamulehti. 13.9.2022. Viitattu 14.9.2022.
  5. ↑ Pyynikin käsityöläispanimo Oy Finder. Arkistoitu 1.9.2022. Viitattu 31.5.2022.
  6. ↑ Pyynikin käsityöläispanimo lopetti oluen valmistamisen Raholan panimossa ja etsii uusia tiloja – ”Olemme tehneet päätökset lomauttamisesta raskain mielin” 21.1.2022. Aamulehti. Viitattu 31.5.2022.
  7. ↑ a b Pyynikin Brewing Companyn Viron Haljalan panimokauppa vahvistui – Oluttehtaan tuotantokyky 15-kertainen Tampereeseen verrattuna: ”Valtavat mahdollisuudet kasvaa” 3.5.2021. Aamulehti. Viitattu 31.5.2022.
  8. ↑ a b c Suomalaiset pienpanimot tutuksi – Pyynikin Käsityöläispanimo 24.07.2013. JaskanKaljat-blogi. Viitattu 31.12.2015.
  9. ↑ a b c d Vanhanen, Hannu: Pienpanimo iskee kuumimpaan sesonkiin 23.6.2015. Kauppalehti. Viitattu 30.12.2015.
  10. ↑ Välimäki, Tuukka: Tampere saa uuden pienpanimon – olutta aletaan valmistaa pian Ikurissa 31.10.2012. Moro-lehti. Viitattu 31.12.2015.
  11. ↑ Mäkinen, Petteri: Tähän tulee Tampereen uusin olutravintola 31.1.2014. Tamperelainen. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 31.12.2015.
  12. ↑ Osakeanti 2013 merkitty loppuun! 8.8.2014. Pyynikin käsityöläispanimo. Arkistoitu 30.12.2015. Viitattu 31.12.2015.
  13. ↑ Maisteri Frangén suojelee olutta – ainakin Simo-vehnää – vaikka ketjuihin kahlittuna! 19.6.2013. Olutverkko-blogi. Viitattu 30.12.2015.
  14. ↑ Nupponen, Sakari: Ei kaljaa ikurilaisesta autotallista, katseet Nekalaan 9.1.2013. Tamperelainen. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 31.12.2015.
  15. ↑ Nupponen, Sakari: Patasydän-olut myytiin loppuun hetkessä 15.8.2013. Tamperelainen. Arkistoitu 21.11.2015. Viitattu 30.12.2015.
  16. ↑ a b c Pyynikin Käsityöläispanimon kuulumisia! 11.11.2015. JaskanKaljat-blogi. Viitattu 31.12.2015.
  17. ↑ Roth, Seppo: Oho: Tamperelaisolut on lajissaan maailman paras! 31.7.2014. Aamulehti. Arkistoitu 21.11.2015. Viitattu 31.12.2015.
  18. ↑ Nyman, Juhana: Video: Näin palkittu tamperelaisportteri maistui Koskipuistossa 13.8.2014. Aamulehti. Arkistoitu 20.11.2015. Viitattu 31.12.2015.
  19. ↑ Papabeers.com avasi olutnettikauppansa!!! 1.10.2014. JaskanKaljat-blogi. Viitattu 3.1.2016.
  20. ↑ Juvonen, Anna: Pyynikin käsityöläispanimo keräsi osakeannilla 336 000 17.4.2015. Kauppalehti. Viitattu 2.1.2016.
  21. ↑ Pohjanen, Kai: Käsityöläisoluiden suosio kasvattaa pienpanimoa 16.1.2015. YLE Uutiset. Viitattu 2.1.2016.
  22. ↑ Pyynikin käsityöläispanimo sai kunniamaininnan 21.5.2015. Aamulehti. Arkistoitu 20.11.2015. Viitattu 2.1.2016.
  23. ↑ Pyynikin käsityöläispanimolta Suomen ensimmäinen gluteeniton IPA-olut 15.7.2015. STT, Pyynikin käsityöläispanimo. Arkistoitu 20.11.2015. Viitattu 2.1.2016.
  24. ↑ Rämö, Marjo: Pyynikin käsityöläispanimo on avannut kaupan 19.11.2015. Tamperelainen. Arkistoitu 20.11.2015. Viitattu 2.1.2016.
  25. ↑ Koskinen, Anu Leena: Pyynikin käsityöläispanimon uutuustuote loppui heti kesken osasta kauppoja 17.12.2015. Aamulehti. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 2.1.2016.
  26. ↑ Mäkinen, Petteri: Tampereella tehdään oluthistoriaa – Tällaista sixpackia ei ole ennen myyty 6.11.2015. Tamperelainen. Arkistoitu 20.11.2015. Viitattu 2.1.2016.
  27. ↑ Romo, Terhi: Pyynikin Käsityöläispanimo lähtee Amerikan valloitukseen – aseena perisuomalainen sahti 14.6.2016. Aamulehti. Arkistoitu 15.6.2016. Viitattu 23.6.2016.
  28. ↑ Riekki, Matti: Jaahans, Diablollakin on pian oma olut – värivalintana tumma 29.1.2016. Inferno. Viitattu 10.2.2016.
  29. ↑ Mäkinen, Petteri: Simo Frangén ja Timo Jutila saivat omat oluet – Myyntiin ennen juhannusta 18.5.2016. Aamulehti. Viitattu 23.6.2016.
  30. ↑ Pyynikin käsityöläispanimo yhteistyöhön TamUn kanssa 4.2.2016. Tampere Unitedin kannattajat ry. Viitattu 10.2.2016.
  31. ↑ BIOHIT-KONSERNIN PUOLIVUOSIKATSAUS 2016 / Uutiset / Biohit www.biohithealthcare.com. Arkistoitu 23.9.2016. Viitattu 2.9.2016.
  32. ↑ Pyynikin käsityöläispanimo aloittaa uuden osakeannin – tavoitteena jatkaa kovaa kasvua ja nelinkertaistaa tuotanto 15.6.2016. Pyynikin käsityöläispanimo. Arkistoitu 26.8.2016. Viitattu 23.6.2016.
  33. ↑ Ala-Heikkilä, Minna: Pyynikin Käsityöläispanimo aikoo tuoda kauppoihin siidereitä ja limuviinoja 27.6.2017. Aamulehti. Arkistoitu 19.10.2017. Viitattu 19.10.2017.
  34. ↑ a b Lehtinen, Don: Lidlille valmistettu suomalaisolut valittiin maailman parhaaksi – myös toinen suomalainen pokkasi voiton Helsingin Uutiset. 11.8.2017. Helsingin Uutiset. Viitattu 19.10.2017.
  35. ↑ Laakso, Aapo: Pyynikin panimon ravintolalaiva on Ratinan helmi – Laatuolutta ja pientä grilli-gourmetia suvannon aurinkopuolella Aamulehti. 4.8.2017. Arkistoitu 21.10.2017. Viitattu 20.10.2017.
  36. ↑ Happonen, Kari: Pyynikin käsityöläispanimo lähtee haastamaan suuria panimoita - Näin he sen tekevät Aamulehti. 4.10.2017. Arkistoitu 21.10.2017. Viitattu 20.10.2017.
  37. ↑ Koskinen, Mika: Pyynikin käsityöläispanimosta tulossa myös tislaamo - ”On se kansainvälinen trendikin” Iltalehti. 29.11.2017. Viitattu 1.4.2018.
  38. ↑ Happonen, Kari: Tamperelaiset panimo, huippukokki ja konserni avaavat uuden ravintolan Tampereen keskustaan – Olutta valmistuu kuukaudessa tuhat litraa Aamulehti. 3.10.2017. Arkistoitu 21.10.2017. Viitattu 20.10.2017.
  39. ↑ a b Pesonen, Heidi: Kaksi tamperelaispanimoa sai luvan myydä ulos 12-prosenttista käsityöläisolutta – "Olemme ottaneet pienen askeleen kohti sivistysvaltion toimintaa" Aamulehti. 23.03.2018. Arkistoitu 1.4.2018. Viitattu 1.4.2018.
  40. ↑ Pasi, Johanna: "Kyllä sen huomaa, että jotain merkittävää tässä on tapahtumassa" - aamuvieraana olutmestari Tuomas Pere Radio 957. 28.03.2018. Viitattu 1.4.2018.
  41. ↑ a b c Perttula, Ville: Lidl vie ensi vuonna Pyynikin käsityöläispanimon oluita Eurooppaan – "Tämähän on megaluokan mahdollisuus" 20.12.2018. Markkinointi&Mainonta. Viitattu 23.12.2018.
  42. ↑ Mylläri, Jari: Pyynikin käsityöläispanimon suurhanke: Tampereelle tehdään kahdessa vuodessa 24 kaupunginosaolutta Aamulehti. 30.08.2018. Arkistoitu 15.10.2018. Viitattu 15.10.2018.
  43. ↑ a b Matilainen, Laura: Tamperelaispanimon tuote palkittiin maailman parhaan oluen tittelillä – ”mustanmakkaran kanssa olut toimii erinomaisesti” MTV Internet. Arkistoitu 15.10.2018. Viitattu 15.10.2018.
  44. ↑ Juntunen, Salla: Tamperelaispanimo teki jättidiilin – suomalaisolutta aletaan viedä seuraavaksi Japaniin 29.3.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 14.9.2019.
  45. ↑ Koskinen, Anu: Olutmestari loi suomen kieleen uuden sanan, mutta ei uskalla käyttää sitä yrityksen nimessä uuden alkoholilain takia: Siirtyi englannin kieleen 20.3.2019. YLE Uutiset. Viitattu 14.9.2019.
  46. ↑ Palokangas, Pirita: Tamperelainen gini pokkasi kultaa kansainvälisessä juomakilpailussa 8.7.2019. Markkinointi&Mainonta. Viitattu 14.9.2019.
  47. ↑ Mäkinen, Petteri: Pyynikin Käsityöläispanimo hakee paikkaa uudelle panimolle: "Tavoitteena on pysyä Tampereella" – Myyntiin alkoholiton olut ja halvempia perusoluita 1.7.2019. Tamperelainen. Viitattu 14.9.2019.
  48. ↑ MacGilleon, Tuomas: Pyynikin käsityöläispanimo suunnittelee muuttoa – etsii paikkaa jossa voi panna 10 miljoonaa litraa olutta vuodessa 2.7.2019. YLE Uutiset. Viitattu 14.9.2019.
  49. ↑ Repo, Toni: Jo 80 000 brittiä tilannut suomalaisoluen maistelupaketin – Pyynikin käsityöläispanimo solmi vientisopimuksen Britteihin 6.9.2019. Talouselämä. Viitattu 14.9.2019.
  50. ↑ Antti Palomaa: Pyynikin käsityöläispanimo keskeytti oluen valmistuksen Tampereella lähes kokonaan: yritys lomautti työntekijöitään yle.fi. 21.1.2022. Yle. Viitattu 31.5.2022.
  51. ↑ Jorma Huovinen: Tamperelainen Pyynikin käsityöläispanimo varoittaa osakkaitaan konkurssin uhasta – ”Olemme kovien haasteiden parissa” Aamulehti. 31.5.2022. Viitattu 31.5.2022.
  52. ↑ Anneli Hertsi: Pyynikin käsityöläispanimon vuokraisäntä: ”En todellakaan sijoita enää lisää” Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 20.9.2022.
  53. ↑ Elina Ranta: Sijoittajien miljoonat paloivat ja Pyynikin käsityöläispanimon kulisseissa kuohuu Ilta-Sanomat. 17.9.2022. Viitattu 20.9.2022.
  54. ↑ Minna Ala-Heikkilä: Pyynikin käsityöläispanimon perustaja aikoo aloittaa erikoisen bisneksen Espanjan Aurinkorannikolla – mukana maailmankuulun huumeparonin veli Aamulehti. 20.9.2022. Viitattu 20.9.2022.
  55. ↑ Sijoituskohteet: Pyynikin käsityöläispanimo Invesdor. Viitattu 3.1.2016.
  56. ↑ Tomi Mikkola – panimotaiteilijamme Pyynikin käsityöläispanimo. Arkistoitu 26.8.2016. Viitattu 3.1.2016.
  57. ↑ "Haluamme alkaa myydä olutta netin kautta" - HU: Varusteleka sai anniskeluluvat 30.1.2015. Talouselämä. Viitattu 30.12.2015.
  58. ↑ Mäkinen, Petteri: Tornihotelli julkisti ravintolansa: grilliruokaa ja manserockbaari 13.10.2014. Tamperelainen. Arkistoitu 20.1.2015. Viitattu 30.12.2015.
  59. ↑ Suomen Paras Olut 2016 tulokset suomenparasolut.fi. Arkistoitu 4.8.2020. Viitattu 9.10.2016.
  60. ↑ Papan Vanillastout Pyynikin Käsityöläispanimo. Arkistoitu 10.12.2015. Viitattu 30.12.2015.
  61. ↑ Palkinnot Pyynikin käsityöläispanimo. Arkistoitu 21.10.2017. Viitattu 21.10.2017.
  62. ↑ Pyynikin Black IPA worldbeeridol.com. Arkistoitu 16.1.2017. Viitattu 14.1.2017.
  63. ↑ Pyynikin Klassikko Ruby Jazz Ale worldbeerawards.com. Arkistoitu 29.9.2016. Viitattu 9.10.2016.
  64. ↑ Award Winners – Global Craft Beer Award 2014 Global Craft Beer Award 2014. Arkistoitu 10.11.2015. Viitattu 30.12.2015.
  65. ↑ Myymälä – Pyynikin käsityöläispanimo Pyynikin käsityöläispanimo. Arkistoitu 30.12.2015. Viitattu 30.12.2015.
  66. ↑ Jälleenmyyjät Pyynikin käsityöläispanimo. Arkistoitu 27.6.2016. Viitattu 23.6.2016.
  67. ↑ Hakutulokset – Pyynikin käsityöläispanimo Alko Oy. Viitattu 14.9.2019.
  68. ↑ Kunnas, Kaja: Suomalaiset pienpanimot muuttavat Viroon 3.8.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.12.2015.
  69. ↑ Vaalisto, Heidi: Tähän on tultu: Oluet viedään Tampereelta Tallinnaan – ja sieltä ne kannetaan takaisin Suomeen 4.8.2014. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 20.11.2015. Viitattu 30.12.2015.
  70. ↑ Tulli: EU:n alkoholipäätös ei vaikuta vielä toimintaamme 19.11.2015. Talouselämä. Viitattu 30.12.2015.
  71. ↑ Palokangas, Piritta: Tamperelainen pienpanimo ei anna brexitin pelottaa ja vie ison oluterän brittimarkkinoille:”Kyllähän maailmassa on kauppaa tehty aina” Markkinointi&Mainonta. 6.9.2019. Viitattu 14.9.2019.
  72. ↑ Pyynikin Brewing Company – Omaan Kotiin -osakeanti Pyynikin käsityöläispanimo. Viitattu 14.9.2019.
  73. ↑ Pyynikin käsityöläispanimo – Osakeanti 2016–2017 Pyynikin käsityöläispanimo. Arkistoitu 19.10.2017. Viitattu 19.10.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen panimot
Suuret panimot
Pienpanimot
Katso myös
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pyynikin_käsityöläispanimo&oldid=22099249”