Pyhän Andreaksen kello
Pyhän Andreaksen kello oli Laatokan Valamon suurin kirkonkello.
Kello valettiin Pietarissa vuonna 1894 ja se oli pari vuotta katokseen sijoitettuna ennen nykyisen pääkirkon valmistumista. Kello painoi tuhat puutaa eli noin kuusitoista ja puoli tonnia.
Kelloa soitti normaalisti kaksi munkkia ja he näkivät soiton tahdin kellotornin seinällä olevasta köyden varaan ripustetusta kuulasta. Kelloa käytettiin suurissa juhlasoitoissa ja sen ääni kuului Sortavalaan ja tyynellä säällä Pitkärantaan asti. Sitä soitettiin myös kerran, kun munkki kuoli ja kolmesti kun igumeni kuoli.
18. maaliskuuta 1940 meni evakuoinnille annettu määräaika umpeen. Myöhempi Uuden Valamon johtaja, munkkidiakoni Simforian kiipesi kellotorniin ja soitti Pyhän Andreaksen kelloa 12 kertaa.
Jatkosodan aikana kun kymmenen munkkia isä pappismunkki Filagrin johdolla pääsi takaisin vanhaan Valamoon tutkimaan sotavaurioita, he havaitsivat että venäläiset olivat räjäyttäneet suuren kellon kappaleiksi. Kun Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen Valamo palasi luostariksi, restaurointi aloitettiin. Vuonna 2008 uusi Pyhän Andreaksen kello on entisen tuhotun paikalla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valamo, historiaa ja kuvia Laatokan luostarisaarilta:
- arkkipiispa Paavali: Luostarin viimeiset päivät, s. 84-88
- kellon alkuperästä s. 54
- kuva kellosta katoksessa pihalla, s. 55
- kuva kellosta tornissaan s. 128
- sodan ja miehityksen jäljistä Valamossa, s. 243
- kuva rikotusta kellosta s. 244