Pyhä tie (Attika)
| Pyhä tie | |
|---|---|
| Ἱερὰ ὁδός | |
_(4455207832).jpg) Pyhän tien rajakivi Kerameikoksesta. |
|
| Sijainti | Ateena sekä Länsi-Ateena ja Länsi-Attika, Attika, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | tie |
| Valmistumisvuosi | antiikin aika |
 |
|
Pyhä tie (m.kreik. Ἱερὰ ὁδός, Hiera hodos) oli antiikin aikainen tie Attikassa Kreikassa. Se johti Ateenan Kerameikoksesta Eleusiihin. Tietä kutsuttiin pyhäksi, koska sitä pitkin kulki vuosittainen kulkue Eleusiin mysteereihin.[1][2] Joidenkin tutkijoiden mukaan kyseessä olisi koko Euroopan vanhin tie.[2]
Reitti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tie alkoi Ateenan luoteisesta Kerameikoksen kaupunginosasta Ateenan kaupunginmuurin Pyhältä portilta, joka sijaitsi lähellä Pompeion-rakennusta ja Dipylon-porttia. Tie suuntautui kaupungista luoteeseen ohi Skironin ja kulki nykyisten Aigáleon ja Chaïdárin kautta. Tämän jälkeen se kulki Aigaleos (nyk. Aigáleo) ja Poikilon Oros (nyk. Poíkilo) -vuorten välistä ja ohitti Apollon Dafneioksen temppelin, joka sijaitsi nykyisen Dafnín luostarin paikalla.[1][2]
Temppeliltä Pyhä tie jatkoi ohi Afroditelle omistetun pyhäkön Eleusiinlahden rannalle nykyiseen Skaramagkásin kylään, josta se kiersi Eleusiihin pitkin lahden rantaa ohittaen Rheitos-järven (nyk. Koumoundoúros). Eleusiin itäpuolella Gefyrassa tie ylitti Kefissos-joen siltaa pitkin. Keisari Hadrianus rakennutti sen uudelleen roomalaisella kaudella nelikaariseksi sillaksi. Tie päättyi Eleusiin Telesterionille eli Demeterin temppelille, joka oli Eleusiin mysteerien keskus.[1][2] Tien pituus oli noin 22 kilometriä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eleusiin Suurten mysteerien kulkue alkoi vuosittain syksyllä Boedromion-kuun yhdeksäntenä päivänä Agoralla sijainneelta Eleusinionilta, ja suuntautui kohti Eleusista tietä pitkin. Eleusiin Pyhä tie on merkittävin kaikista antiikin aikaisista pyhistä teistä, jotka saivat kyseisen nimen uskonnollisten kulkueidensa ansiosta.[1] Tietä käytettiin kuitenkin luonnollisesti myös tavallisena tienä ja se oli pääreitti Ateenasta Thriasionin tasangolle ja edelleen kohti Megaraa, Korintin kannasta ja Peloponnesosta.[2][3]
Nykyisen Ateenan kaupungin valtaväyliin kuuluva Ierá Odós, joka kulkee kaupungin keskustasta Aigáleoon ja Chaïdáriin suunnilleen samaa reittiä, on nimetty Pyhän tien mukaan.[1]
Löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tien alkuosa erottuu selvästi Kerameikoksen arkeologisella alueella, jossa se kulkee pitkin Eridanos-joen vartta. Muualla tien kiveystä on löydetty muun muassa Aigáleosta sekä Skaramagkásista.
Aigáleon osuus sijaitsee Estavroménoksen aukiolla Aigáleon metroaseman lähellä. Se löytyi Ateenan metron Linjan 3 laajennustöiden yhteydessä. Osuuden pituus on 27,7 metriä ja tien leveys kyseisessä kohdassa 5,3–5,9 metriä. Tie kulkee itä-länsisuunnassa vain hieman nykyisen tien pohjoispuolella. Tien kiveyksestä on erotettu viisi historiallista kerrostumaa, joissa on käytetty erilaisia kiviä. Viimeisessä vaiheessa on erotettavissa kärrynpyörien muodostamia uria. Tien kummaltakin puolelta on löydetty antiikin teille tyypilliseen tapaan hautoja ja hautamuistomerkkien jäänteitä.[1][3][4] Arkeologinen kohde on katettu ja avattiin virallisesti vuonna 2012.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Αρχαία Ιερά οδός: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 12.1.2016. Viitattu 25.1.2016.
- ↑ a b c d e Ιστορία Ιεράς Οδού Ιερὰ Οδός. Viitattu 2.11.2020.
- ↑ a b Ιερά Οδός, ανατολικό τμήμα Δήμος Αιγάλεω. Viitattu 25.1.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ Αρχαία Ιερά οδός: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 25.1.2016.
- ↑ Iera Odos Mat. Arkistoitu 2.2.2016. Viitattu 25.1.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhä tie Wikimedia Commonsissa
