Puualppimänty
| Puualppimänty | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit |
| Kladi: | Versokasvit |
| Kladi: | Putkilokasvit |
| Kladi: | Paljassiemeniset |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Mäntykasvit |
| Suku: | Männyt Pinus |
| Laji: | uncinata |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
 Puualppimännyn levinneisyys punertavalla alueella, vuorimännyn vihreällä. |
|
| Katso myös | |
Puualppimänty eli alppimänty (Pinus uncinata) on Euroopassa esiintyvä mäntylaji tai vuorimännyn alalaji. Se kasvaa eteläisen Euroopan vuoristoalueilla, enemmän läntisessä osassa kuin vuorimänty. Sen levinneisyysalueeseen kuuluvat Alpit, Vogeesit, Ranskan keskinen ylänkö ja Pyrenneet. Laji risteytyy vuorimännyn kanssa, pensasalppimänty (Pinus × rotundata tai Pinus mugo subsp. × rotundata).
Alppimänty kasvaa rungolliseksi puuksi, enintään 20 metriä korkeaksi. Suomessa sen suurimmat yksilöt ovat tulleet ainakin 14 metriä korkeiksi.[2] Varsinainen vuorimänty jää yleensä matalaksi pensaaksi, toisaalta myös sillä on olemassa puumainen, rungollinen viljelymuoto (f. arborea). Lajien tuntomerkkien ero löytyy kävystä ja käpysuomujen muodosta: alppimännyllä osa suomuista on taaksekaartunut ja kärkiosastaan kuokkumaisia.[3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pinus uncinata IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Karhu, Niilo: Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut, s. 93. Helsinki: Dendrologian Seura, 1995. ISBN 951-96557-1-9
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 64–65. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ Hämet-Ahti, Leena, Palmén, Annikki, Alanko, Pentti & Tigerstedt, Peter M. A.: Suomen puu- ja pensaskasvio, 2. uudistettu painos. Helsinki: Dendrologian Seura r.y., 1992. ISBN 951-96557-0-0