Purppurapihta
Purppurapihta | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
Luokka: | Havupuut Pinopsida |
Lahko: | Pinales |
Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
Suku: | Pihdat Abies |
Laji: | amabilis |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Purppurapihta eli purppurajalokuusi (Abies amabilis) on pihta, jota tavataan Pohjois-Amerikan luoteisosissa. Se on suuri aina vihanta paljassiemeninen puu, jonka runko on 30–45 metriä korkea, ja joka on halkaisijaltaan yli 1,2 metriä. Suurin mitattu puu on ollut 72 metriä korkea, ja suurin halkaisija on ollut 2,3 metriä. Purppurapihta viihtyy pohjoisessa 0–1500 metrin korkeudessa ja etelässä 1000–2300 metrin korkeudessa, sateisilla alueilla, joissa on viileät ja kosteat kesät.[2]
Purppurapihdan kaarna on nuoremmilla puilla vaaleanharmaa, ohut ja pihkainen. Vanhemmilla puilla kaarna on tummempaa ja paksumpaa ja siinä on suuremmat uurteet. Lehdet ovat neulanmuotoisia, littanoita neulasia ja ne ovat 2,0–4,5 senttimetriä pitkiä ja 2 millimetriä leveitä. Neulaset ovat mattapintaisia ja tummanvihreitä. Purppurapihdan kävyt ovat 9–17 senttimetriä pitkiä ja 4–6 senttimetriä leveitä. Purppurapihdan kävyt ovat purppuranvärisiä, kuten saattaa jo nimestä päätellä.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Purppurapihdan puuaines on pehmeää eikä kovin kestävää, joten sitä käytetään yleisesti paperin ja pahvin raaka-aineena. Lajia käytetään koristepuuna, mutta Suomessa sitä suositellaan vain Etelä-Suomen suojaisille kasvupaikoille vyöhykkeille I ja II.[3][4] Purppurapihdan lehdistöllä on miellyttävä tuoksu, joten sitä käytetään joskus joulukoristeina, kuten joulukuusina.
Näyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa purppurapihtoja kasvaa muun muassa Mynnilän arboretumissa Sysmässä ja Hörtsänän arboretumissa Orivedellä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Farjon, A.: Abies amabilis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.11.2016. (englanniksi)
- ↑ Purppurapihta (Arkistoitu – Internet Archive) Taimitarha PikkuPuu
- ↑ Metla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Oma piha, sivu 180, toimitusneuvosto MMT Erkki Kaukovirta, MMM Asta Kuosmanen, MMT Martti Markkula, MMK Pekka Metsola, MML Marja Ylitalo, päätoimittaja agronomi Aretta Tiilimäki, toimittaja Ulla Elo, kuvatoimittaja Arto Rantanen, 1988, Weilin-Göös, WS Bookwell Oy, Porvoo, 2004, ISBN 951-35-6718-4.