Purppurakultasiipi
| Purppurakultasiipi | |
|---|---|
.jpg) koiras |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Sinisiipiset Lycaenidae |
| Suku: | Lycaena |
| Laji: | alciphron |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lycaena alciphron |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Purppurakultasiipi (Lycaena alciphron) on sinisiipisten (Lycaenidae) heimoon kuuluva eurooppalainen päiväperhonen. Suomesta sitä ei ole koskaan tavattu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Purppurakultasiiven koiraan siipien yläpinnat ovat kuparinpunaiset, ulkoreunasta kapealti mustanruskeat ja kauttaaltaan voimakkaasti violettikehnäiset. Etusiipien keskiosassa on kaksi mustaa täplää ja ulkoreunassa pienten mustien täplien rivi ja takasiiven etureunassa sekä ulkoreunan takanurkassa erottuu punaoranssia väriä. Naaraan siivet ovat tummanruskeat ja oranssin pohjavärin erottuminen vaihtelee yksilöittäin. Etusiivissä on samanlainen täpläkuvio kuin koiraalla, mutta täplärivin täplät ovat suurempia ja rivi mutkittelee voimakkaasti. Takasiivissä on selkeä, oranssi reunajuova ja sen yhteydessä usein sinisiä täpliä. Siipien alapinnat ovat molemmilla sukupuolilla harmaanruskeat ja mustien, valkoreunaisten täplien kirjomat. Takasiiven ulkoreunan oranssi juova on kapea ja hajonnut erillisiksi täpliksi. Siipiväli 30–35 mm.[1][2][3]
Purppurakultasiipien, etenkin naaraiden, erottaminen ketokultasiivistä (Lycaena hippothoe) vaatii tarkkuutta.
-
Lycaena alciphron ♂ -
Lycaena alciphron ♂ △
_Lycaena_alciphron_-_Kaunas,_Lithuania_-_male_dorsal.jpg)
_Lycaena_alciphron_-_Kaunas,_Lithuania_-_male_ventral.jpg)
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Purppurakultasiiven levinneisyys ulottuu Portugalista Etelä- ja Keski-Euroopan poikki Baltiaan ja idässä Siperiaan ja Mongoliaan ja Baikalille saakka. Pohjoismaista tunnetaan vain kaksi havaintoa Tanskan Falsterin saarelta vuodelta 1939. Baltiassa perhosta tavataan aivan Viron pohjoisrannikolle saakka. On arveltu, että perhosen löytyminen Suomesta on lähinnä ajan kysymys. Perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena kesäkuun lopulta elokuun alkuun.[4][2]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Purppurakultasiipi elää avoimilla niityillä, joiden kasvillisuus on matalaa. Naaras munii munat yksitellen ja ne kuoriutuvat parin viikon kuluessa. Toukat ovat hidaskasvuisia, talvehtivat keskenkasvuisina ja niillä on suhde muurahaisiin. Toukka saattaa kommunikoida muurahaisten kanssa ääntelemällä. Koteloituminen tapahtuu kesäkuussa ja kotelovaihe kestää kahdesta kolmeen viikkoa.[4][2]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukan ravintokasveja ovat niittysuolaheinä (Rumex acetosa) ja ahosuolaheinä (Rumex acetosella).[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lionel G. Higgins, Norman D. Riley: Euroopan päiväperhoset, s. 251–252. Suomentanut Olavi Sotavalta. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7
- ↑ a b c d Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae – Nymphalidae, s. 232–233. ArtDatabanken, SLU, 2005. ISBN 91-88506-51-7
- ↑ Suomen perhostutkijain seura: kultasiivet (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Tari Haahtela, Kimmo Saarinen, Pekka Ojalainen & Hannu Aarnio: Suomen ja Euroopan päiväperhoset, s. 110. Gummerus Kustannus oy, 2012. ISBN 978-951-20-8386-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bestimmungshilfe des Lepiforums (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)