Punasilkkiyrtti
| Punasilkkiyrtti | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Gentianales |
| Heimo: | Oleanterikasvit Apocynaceae |
| Alaheimo: | Asclepiadoideae |
| Suku: | Silkkiyrtit Asclepias |
| Laji: | curassavica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Asclepias curassavica |
|
| Katso myös | |
Punasilkkiyrtti (Asclepias curassavica) on oleanterikasvien (Apocynaceae) heimoon kuuluva kasvi.[1]
Punasilkkiyrtti kasvaa 60–90 cm korkeaksi. Lehdet ovat noin 15 cm pitkät, kapeat, teräväkärkiset, keskivihreät ja niissä on joskus valkoinen raita keskellä. Varsista ja lehdistä irtoaa valkoista maitiaisnestettä, jos ne murtuvat. Punasilkkiyrtti kukkii kesäkuusta lokakuuhun. Kukat ovat punaoranssit. Niistä kehittyy kapeat, jopa 10 cm pitkät kotahedelmät, joista irtoavat keveät siemenet leviävät tuulen mukana.[2]
Punasilkkiyrtti on kotoisin Etelä-Amerikasta, mutta koska sitä kasvatetaan yleisesti koristekasvina, se on levinnyt luontoon tulokaslajina kaikilla trooppisilla alueilla.[2] Sitä kasvatetaan myös huonekasvina.[3]
Kolibrit, perhoset ja mehiläiset ovat kiinnostuneita punasilkkiyrttien medestä. Monarkkiperhonen munii sen lehdille, ja toukat käyttävät yrttiä ravintokasvinaan. Maitiaisneste ärsyttää ihoa.[2] Kasvi maistuu pahalta, ja siksi karja syö sitä siksi vain hätätilassa. Se on kuitenkin aiheuttanut myrkytyksiä lampaille ja nautakarjalle.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Punasilkkiyrtti (Suomalaisen nimen lähde: Vanamon toimikunta) Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Finto. Viitattu 27.10.2012.
- ↑ a b c Asclepias curassavica Missouri Botanical Garden. Viitattu 27.10.2012. (englanniksi)
- ↑ Huonekasvit (Arkistoitu – Internet Archive) Exotic Garden
- ↑ Factsheet Australian Tropical Rainforest Plants. Viitattu 27.10.2012.